Päivän kuva: tasa-arvoinen risteys

Osan kuljettajista kohdalla tasa-arvoisesta risteyksestä selviytyminen vahingotta perustuu lähinnä hyvään tuuriin. 

Tasa-arvoisessa risteyksessä ei ole ajovuoroon vaikuttavia liikennemerkkejä eikä liikennevaloja. Siinä ajetaan siis liikennesäännön mukaan eli suoraan ajettaessa väistetään oikealta ajorataa pitkin lähestyvää sekä mahdollisia jalankulkijoita.

Tasa-arvoisia risteyksiä näkee usein käytettävän esimerkiksi omakotitaloalueilla, joilla yksi niiden tarkoitus on pyrkiä suitsimaan käytettäviä ajonopeuksia. Kun joka kadunkulmassa pitää hiljentää, ei nopeuden risteysten välissäkään pitäisi ehtiä nousta kohtuuttoman suureksi, mikä puolestaan lisää alueen turvallisuutta olennaisesti.

Olennaista on varmistaa, tuleeko väistettäviä – ei katsoa, kehen törmätään

Ikäväkseni olen kuitenkin pistänyt merkille, että yllättävän moni kuljettaja lähestyy tasa-arvoista risteystä ”ei sieltä ennenkään kukaan ole tullut” -mentaliteetilla. Tilannenopeuden ollessa liian suuri, ei auto enää olekaan pysäytettävissä, jos oikealta joku sattuukin tulemaan. Ajettaessa esimerkiksi omakotitaloalueille varsin usein aluerajoitusmerkillä osoitettua tyypillistä 30 km/h nopeutta, liikkuu auto 8 metriä sekunnin aikana. Jos kuljettaja ajaa tuollaista nopeutta tasa-arvoiseen risteykseen ja oikealta lähestyykin auto, ei jarrutus tapahdu hetkessä. Valppaankin kuljettajan reagointiin menee herkästi sekunti, jonka aikana mennään siis noin puolitoista auton mittaa eteenpäin ennen kuin kuljettaja saa edes aloitettua jarrutuksen. Siinä vaiheessa ollaankin sitten jo todennäköisesti törmätty.

Oikea tapa lähestyä tasa-arvoista risteystä on hiljentää tuntuvasti – niin tuntuvasti, että jos oikealta sattuu tulemaan väistettäviä, pitää oma auto pystyä jarruttamaan pysähdyksiin rauhallisesti. Näin matkanteko on matkustajillekin huomattavasti miellyttävämpää ja ennen kaikkea turvallisempaa. Olennaista on siis havainnoida, tuleeko väistettäviä, sen sijaan, että havainnoitaisiin, että millaiseen autoon törmätään. Koska välinpitämättömyyttä tasa-arvoisia risteyksiä kohtaan kuitenkin esiintyy, on syytä havainnoida myös vasemmalle ja varautua, että sieltä tuleva ei välttämättä väistäkään. Paitsi, että tähän velvoittaa Tieliikennelakiin kirjattu ennakointivelvoite, on se tärkeää ennen kaikkea onnettomuuden ehkäisemiseksi.

Risteyksen tunnistaminen

Tietyillä katuosuuksilla voi olla vaikeaa tunnistaa risteyksiä pihaliittymien seasta. Usein risteyksen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin tiettyjä siitä kieliviä elementtejä, kuten kadun nimikyltti, suojatien merkki tai tiemerkintä, pysäköintikieltomerkki tms., jotka auttavat kuljettajaa hahmottamaan seuraavan risteyksen sijainnin jo etäältä sitä lähestyessään. Juuri tämä risteyksen tunnistaminen oli ihan ensimmäisiä asioita liikenteessä, mitä opetin oppilaille autokoulussa liikenneopettajan töitä tehdessäni. Risteyksen lähestymiseen liittyen neuvoin, että jos itsellä ei ole väistämismerkkiä, on seuraavaksi varmistettava, onko sellainen oikealta lähestyvällä. Ja niin kauan, kun asiasta ei ole varmuutta, on risteystä syytä lähestyä sillä ajatuksella, että se on tasa-arvoinen.

Tasa-arvoisesta risteyksestä voidaan myös varoittaa Tienristeys-liikennemerkillä (A21). Taajamassa tätä merkkiä tulee käyttää aina, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi. Usein kuitenkin taajama-alueilla nopeusrajoitus on alue- tai tiekohtaisilla liikennemerkeillä osoitettu alhaisemmaksi eikä tuota varoitusmerkkiä käytetä. Näin ollen kuljettajan on osattava tunnistaa tasa-arvoinen risteys itse.