Polkien läpi talven – mutta millaisin renkain?

Ympärivuotinen pyöräily vaatii oikeanlaiset renkaat, nykyisin on jo valinnanvaraa.

Ympärivuotinen pyöräily vaatii oikeanlaiset renkaat. Esimerkiksi työmatkapyöräily onnistuu läpi talven, mikäli vaihtaa alle oikeanlaiset renkaat. Ne myös pitää vaihtaa alle ajoissa eli jo ensimmäisten yöpakkasten esiintyessä. Jo loppusyksystä polkijaa vaanii salakavala musta jää, joka vie pidon ja sitten mennään.

Talvipyöräilijän haasteina ovat märät, jäiset ja lumiset tienpinnat. Aamuvarhain polkeva saa varautua myös siihen, ettei tuttu kevyen liikenteen väylä ole välttämättä aurattu yön lumisateen jäljiltä. Hyvä talvirengas mahdollistaa ympärivuotisen pyöräilyn. Hyvät talvirenkaat alla polkija voi selvittää – ajosäiden mukaisen nopeuden valitsemalla – niin jyrkät mutkat ja laajat kaarteet kuin äkkijarrutukset ja yllättävätkin ohjausliikkeet.

Vaihtoehtoja riittää

Pyöriin on tarjolla monenlaisia talvirenkaita. Talvirenkaat jakautuvat nastattomiin ja nastallisiin renkaisiin. Myös renkaiden leveydellä on merkitystä. Valintaan eri rengastyyppien välillä vaikuttavat ajo-olosuhteet sekä polkijan omat tottumukset ja ajotapa. Nastattoman renkaan ominaisuuksia ovat vahva pintakuviointi ja talviajoon soveltuva kitkaa tarjoava kumisekoite.

Talvirenkaiden kumiseos on normirengasta kestävämpää. Toisaalta nastaton rengas ei pure liukkaaseen tienpintaan yhtä tehokkaasti kuin nastallinen rengas. Nastarenkaita saa myös maastoajoon, ja jotkut malleista ovat itsestään puhdistuvia.

Tarjolla on myös tuplakerroksella ja heijastinnauhalla varustettuja nastarenkaita.

Lumipintaa ja jäätä

Nastarenkaat ovat omimmillaan, jos pyörän alla on tiivis lumipinta. Jos lunta on erityisen runsaasti, ollaan nastarenkaillakin vaikeuksissa. Ja kovaan teräsjäähän ei nastakaan auta. Moni polkija on havainnut, että runsaslumisissa olosuhteissa pidon kannalta paras valinta ovat leveät renkaat.

Montako nastaa on riittävästi?

Nastarenkaiden nastamäärissä on eroja. Polkijan näkökulmasta nastojen määrä on kahden ajo-ominaisuuden yhtälö: pito paranee nastojen lisääntyessä, mutta samalla renkaiden rullaavuus heikkenee.

Jos siis alla on 240-nastainen rengas, on se pitävä, mutta polkemisesta tulee hieman tavallista raskaampaa. Sähköpyörällä rullaavuus ei ole niin isossa merkityksessä, sillä moottorivoima antaa apua. Jos nastoja on puolet vähemmän, helpottuu polkeminen mutta pitoa on tarjolla vähemmän.

Yksi keino kummankin rengastyypin etujen hyödyntämiseksi on valita etupyörään moninastainen rengas ja taakse vähempinastainen rengas.

Nastarenkaat kannattaa ajaa sisään sulien ajosäiden vallitessa, jotta nastat asettuvat mahdollisimman hyvin kiinni renkaiden pintaan.

Hiekoitushiekka kuluttaa

Talvella pyöräily on kova koitos renkaille, sillä hiekoitushiekka on terävää ja renkaita kuluttavaa – etenkin jos hiekka on jäätynyt kiinni tienpintaan. Talvirenkaiden kumiseos on normirengasta karheampaa ja myös kestävämpää.

Renkaita valitessa kannattaa asioida alan erikoisliikkeissä. Moni kesäkausina pyöräilevä ei ole välttämättä edes tullut ajatelleeksi pyörän selkään nousemista talven tullen.

– On tyypillistä, että talvipyöräilyn mahdollisuudet kuten eri rengasvaihtoehtojen runsaus ja etenkin nastallisten talvirenkaiden kyvyt, ovat monelle ihan uusia asia. Meilläkin käy tämän tästä asiakkaita, jotka eivät entuudestaan ole tietoisia siitä, että pyöräily oikeilla varusteilla onnistuu myös talvella, Vantaalla sijaitsevan Electrobike-sähköpyöräliikkeen Jimi Jokinen kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus