Puolen vuoden koeajo: miten Mercedes-Benz A 250 e:n tilat riittävät lapsiperheen matkaamiseen?

Kestotestiautomme Mercedes-Benz A 250 e -lataushybridi on kiertänyt toimituksemme jäsenillä kesän ajan, jotta saataisiin selville miten se toimii erilaisissa käyttötarkoituksissa. Tällä kertaa Mercedes saa toimia parin viikon ajan perheautona, joten turvakaukalo kiinni ja menoksi.

Puolen vuoden koeajoon valikoitunut Mercedes-Benz A 250 e edustaa valmistajansa pienintä kokoluokkaa, josta autoalalla yleisesti puhutaan C-segmenttinä – joskus käytetään myös kilpailijaan viittaavaa termiä Golf-luokka. Tämänkin luokan autot ovat kehittyneet ajettavuudessa ja turvallisuudessa, sekä kasvaneet niin ulkoa kuin sisältä vuosien aikana, mutta miten tilat riittävät kaukaloikäisen lapsen kanssa matkaamiseen?

Vastaus on välttävästi. Kaukalo asettuu takapenkin Isofix-kiinnikkeisiin helposti, mutta etuistuinta täytyy siirtää huomattavan eteen kaukalon mahduttamiseksi. Hieman yli 185 senttimetriä pitkän kuljettajan taakse kaukaloa on turha sovittaa. Apukuljettajan istuimella matkaavan, noin 20 cm kuljettajaa lyhyemmän aikuisen taakse kaukalo kuitenkin sopii, ja matkustajalle jää kohtuullisesti jalkatilaa pidempääkin matkaa varten. Istuimen muodosta johtuen matkustajan istuinta tosin täytyy hieman nostaa melkoisen korkealle.

Kuljettajan taakse kyseinen lyhyempi matkustaja mahtuu myös kohtalaisen hyvin, jos kuljettaja suostuu tinkimään jalkatilastaan.

Pidemmällä matkustajalla jalat puutuvat herkästi

Pidemmän matkustajan ahtautuminen kaukalon edessä olevalle istuimelle on erittäin haasteellista. Sääti etuistuinta mihin suuntaan vain, jää jalkatilaa noin 185-senttimetriselle matkustajalle niin niukasti, että matkustaminen tapahtuu hieman vinossa epäluonnollisessa asennossa kenottaen. Onneksi tällä kokoonpanolla siirtymä jää vain muutamaan kymmeneen kilometriin, tosin jo tämän aikana etumatkustajan jaloista alkaa tunto katoamaan.

Kuten aiemmin totesimme, ajoakku karsii ladattavan A-sarjalaisen tavaratilaa 45 litralla, jonka myötä lasten vaunujen kuskaaminen tarkoittaa ettei muuta tavaraa juuri tarvitse mukaan ottaa.

Vaikka kyseessä on valmistajan pienin henkilöautomalli, jota ei ole suunniteltu perheautoksi, toimittaa se väliaikaisesti tätäkin virkaa yllättävän hyvin. Tosin sillä edellytyksellä, että perheeseen kuuluu vain yksi yli 180 senttinen henkilö. Helpottavaksi tekijäksi mainittakoon myös niin sanotut ’’mummolavaunut’’, jotka poistavat tarpeen vaunujen mukana raahaamiselle.

Ensi viikolla perehdymme jälleen auton voimalinjan ominaisuuksiin. Käynnissä on parhaillaan viikon kestävä testi: miten pelkän sähkövirran voimin pärjää syrjäseuduilla, jossa ollaan pitkälti kotilatauksen varassa ja välimatkat ovat pitkiä.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Lauri Ahtiainen