Pysäköintialueilla tarvitaan malttia ja varovaisuutta

Kuljettajan järkevät valinnat ovat avainasemassa vahinkojen välttämiseksi – myös pysäköintialueilla.

Liikenneturvallisuusaiheisessa juttusarjassamme tämänkertaiseksi aiheeksi valikoituivat pysäköintialueet. Tämän jutun kirjoituspäivää edeltävänä päivänä olin vantaalaisen rengasliikkeen pihassa, jossa autoja oli pysäköity ajoväylän vierelle, siihen nähden kohtisuorassa oleviin ruutuihin. Pysäköityjen autojen joukossa oli myös useita pakettiautoja, jotka ison kokonsa vuoksi peittivät tehokkaasti muiden ruuduista lähtevien näkyvyyttä.

Parkkipaikan vieressä oleva ajoväylä oli todella kapea, ja pysäköintiruutujen vähyyden sekä vallitsevan renkaanvaihtosesongin vuoksi moni liikkeessä asioiva päätyi pysäköimään pysäköintiruuduista katsottuna ajoväylän vastakkaiselle puolelle, siitäkin huolimatta, että se oli liikennemerkillä kielletty. Oman mausteensa soppaan toi jatkuva edestakainen liikenne renkaanvaihtohalliin ja sieltä pois.

Seurasin tilannetta hetken autossa istuen ja se vaikutti lähinnä kaoottiselta. Siitäkin huolimatta pari saman kiinteistön eri päähän asioimaan tullutta autoilijaa päätti ajaa reilun auton levyistä väylää tuon edellä kuvaamani kaaoksen läpi arviolta noin 40–50 km/h -tuntivauhtia. Teki mieli lähteä näiden perään kysymään, mitä heidän päässään oikein liikkuu. En sitä kuitenkaan viitsinyt tehdä, koska he itseasiassa vastasivat kysymykseeni jo tiedostamattaan – ihan omalla toiminnallaan.

Pysäköintialueilla enintään kävelynopeutta

Ymmärrykseeni ei mahdu, miksi pysäköintialueilla pitäisi ajaa kävelynopeutta kovempaa. Etäisyydet niillä eivät ole niin pitkiä, että koheltamalla saavuttaisi minkäänlaista ajan säästöä – sen sijaan ruumiita ja romua saattaa tulla.

Pysäköintialueelle ajetaan siksi, että auto pysäköidään. Pysäköinnin seurauksena autosta jalkaudutaan ja kävellään johonkin. Kun sitten tullaan takaisin, kävellään pysäköintialueella uudelleen. Molemmissa tapauksissa kävelyt tapahtuvat ainakin osittain pysäköintialueella liikkuvien sekä sinne pysäköityjen autojen seassa. Pysäköidyistä autoista korkeimmat toimivat näköesteinä niin jalankulkijoille kuin tilannetta lähestyville autoilijoillekin. Lasten, joita muuten myös paljon liikkuu esimerkiksi kauppakeskusten pysäköintialueilla, näkö- tai näkemäesteeksi puolestaan riittää tavallinen henkilöauto. Kun valitsee ajonopeutta pysäköintialueella, tulisikin aina muistaa, että pysäköidyn auton takaa saattaa milloin tahansa joku rynnätä eteen.

Ajoväylät ja niiden risteykset

Paitsi, että pysäköintialueilla on syytä ajaa kävelynopeutta, on ajamiseen olennaista käyttää pysäköintiruuturivien väliin sitä varten tehtyjä väyliä. Ruuturivistöjen läpi oikaiseva katsotaan ruudusta lähtijäksi, jolloin hänellä on lähestymissuunnastaan riippumatta väistämisvelvollisuus ajoväylillä liikkuvia kohtaan.

Pysäköintialueen sisäisten ajoväylien kokoerojen ei pidä antaa hämätä: kapeampaa väylää lähestyvällä ei ole automaattisesti väistämisvelvollisuutta, vaan väylien keskinäiset risteykset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia, ellei liikennemerkein ole toisin osoitettu. Oikealta lähestyvää on siis väistettävä, vaikka hän tulisikin kapeampaa väylää pitkin, ellei hänellä ole väistämismerkkiä.

Ruudusta peruuttaminen vaikeaa ja riskialtista

Pysäköintialueilla kolaroidaan paljon, mutta valtaosa haavereista on onneksi peltikolareita ilman suurempia henkilövahinkoja. Alhaisten ajonopeuksien lisäksi turvallisuutta lisäisi se, että mahdollisimman moni pyrkisi välttämään peruuttamista. Tämä onnistuu useilla pysäköintialueilla etsimällä kaksi peräkkäistä tyhjää pysäköintiruutua. Tällöin voi ajaa ensimmäisen ruudun läpi seuraavaan eli pääsee pysäköimään etuperin ajaen – ja myös ruudusta lähteminen pysäköinnin päätyttyä onnistuu keula edellä.

Kun ruudusta lähdetään tällä tavalla, on havainnointi huomattavasti helpompaa. Etusivuikkunoista voi havainnoida risteävän ajoväylän liikennettä aikaisemmin verrattuna siihen, että ruudusta lähdettäisiin peruuttamalla. Tällöin autoa pitää ajaa huomattavasti enemmän risteävälle väylälle ennen kuin kykenee havainnoimaan riittävän pitkälle – varsinkin, jos autossa ei ole laajakulmanäytöllä varustettua peruutuskameraa.

Etuperin lähtiessä on myös helpompaa varmistella tuulilasin läpi, ettei väylän toiselta puolelta vastakkaisesta ruudusta ole samanaikaisesti joku lähdössä.

Kaksi peräkkäistä tyhjää pysäköintiruutua löytyy todennäköisemmin pysäköintialueen laitamilta kuin kauppa- tai liikekeskuksen pääoven vierestä. Mikäli läpiajettavaa ruutua ei kyseiseltä pysäköintialueelta löydy, on pysäköintiruutuun järkevämpi peruuttaa kuin ajaa etuperin. Pysäköintiruuduista lähtevien on väistettävä ajoväylällä olevaa ruutuun peruuttajaa, kun taas ruudusta pois peruuttavan on väistettävä kaikkea muuta liikennettä.

Kumpi on helpompaa?

Moni perustelee sitä, että ajaa yksittäiseen parkkiruutuun nokka edellä sillä, että ”pysäköinti on paljon helpompaa niin”. Silloin harvoin, kun itse pakon sanelemana joudun pysäköimään nokka edellä, tuskailen kyseisen tavan vaikeutta. Mielestäni esimerkiksi ruutuviivojen sijainnin hahmottaminen on etuperin ajettaessa huomattavasti hankalampaa – ainakin ilman 360 asteen kameraa – kuin peruutettaessa, jolloin pystyy koko ajan havainnoimaan viivoja sivupeilien tai peruutuskameran avulla.

Myös ruudusta peruuttaminen on todella tuskaista monien samanaikaisesti ja vaikeasti havainnoitavien asioiden vuoksi. Erityisen hämmästynyt olen aina, kun näen, että joku pysäköi pitkän pakettiauton nokka edellä pysäköintiruutuun muuten kuin kuormaussyistä. On nimittäin erittäin mahdollista, että pysäköinnin aikana tilanne lähialueen ruuduissa muuttuu niin, ettei nokka edellä pysäköidyn pitkän auton kanssa enää pääsekään pois ruudusta.

Näin kävi esimerkiksi tämän kirjoitukseni alussa viittaamallani rengasliikkeen pihalla viereeni pysäköineen pakettiauton kuljettajalle, kun joku parkkeerasi virheellisesti autonsa pakettiauton kohdalle väylän toiselle puolelle. Pelastin pakukuljettajan tilanteesta siirtämällä omaa autoani niin, että hän mahtui kääntämään pitkän autonsa pois ruudusta. Onneksi satuin istumaan autossa juuri sillä hetkellä. Mikäli kyseinen pakettiauto olisi alun perin pysäköinyt peruuttamalla, olisi liikkeellelähtö onnistunut ongelmitta toisen auton virhepysäköinnistä huolimatta.

Ei kannata pysäköidä viereen, jos tilaa on muuallakin

Monesti tulen hämmästelleeksi myös sitä, miksi väljemmillä pysäköintialueen osilla pitää pysäköidä aivan toisen auton viereen, vaikka vapaita ruutuja olisi tarjolla yllin kyllin. Suosittelen jättämään ainakin yhden tyhjän ruudun oman auton ja toisen pysäköidyn auton väliin, mikäli vapaita ruutuja on valittavana useita.

Näin toimien ruutuun ajaminen on helpompaa ja auton ympärille jää enemmän tilaa. Tilan ansiosta ovet saa avattua kokonaan auki, jolloin autoon meno ja sieltä pois tulo onnistuu tällaiselta keskivartalolihavalta koulutuspäälliköltäkin helpommin.

Samalla vältytään myös vahingoilta, että ovi pääsisi kolahtamaan viereisen auton kylkeen jättäen siihen ikävän lommon tai naarmun. Tuollaisia ovenlyömävahinkoja sattuu herkästi aikuisillekin – lapsista puhumattakaan.

Tyhjä ruutu pysäköityjen autojen välissä helpottaa myös havainnointia ruudusta pois lähdettäessä.

Poistuminen pysäköintialueelta

Pysäköintialueelta poistuttaessa on liikennesäännön mukaan väistettävä kaikkea muuta liikennettä. Mikäli jollakin muusta suunnasta lähestyvällä on väistämismerkki, saattaa tilanne kuitenkin muuttua, koska liikennemerkin tuoma väistämisvelvollisuus on tieliikennelain mukaan liikennesääntöä vahvempi.

Syyllisyys vahinkotilanteissa – niin pysäköintialueilla kuin niiltä poistuttaessakin – ratkotaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, viime kädessä eri oikeusasteissa, kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden.