Sakot uhkaavat nousta – hallitus korottaisi liikenteen sakkoja huomattavasti

Hallitusesitys ehdottaa sakkojen korottamista entisestään. Taustalla ovat taloudelliset, eivätkä liikenneturvallisuuteen liittyvät syyt.

Hallitusesitys ehdottaa liikenteen sakotuksen korottamista entisestään. Taustalla ovat taloudelliset syyt, ei liikenneturvallisuus, mikä selviää lausunnolla olleesta hallitusesityksen luonnoksesta.

Hallitus jatkaa valtiotalouden korjaamista kansalaisten sakkotuloilla. Viimeksi seuraamuksia tiukennettiin syyskuun alussa.

Autoliitto tuomitsee hallitusesityksen jyrkästi.

– Verotuksella ja rangaistuksilla ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. Rangaistuksella pitäisi olla yleisestävä vaikutus, joka on suhteessa teon yleisvaarallisuuteen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tiivistää.

– Nyt rangaistuksia perustellaan valtiontaloudellisilla syillä. Asia on kestämätön oikeusvaltiossa.

Ylinopeus pahoinpitelyä rangaistavampaa

Hallitus esittää 16–20 km/h ylinopeudesta määrättävän rikesakon korotusta 345 euroon. Jo 5–15 km/h ylinopeudesta määrättäisiin 210 euron rikesakko.

Vertailun vuoksi keskimääräinen sakkoseuraamus alimmassa tuloluokassa pahoinpitelystä olisi 35 päiväsakkoa eli 315 euroa (nyt 210 euroa). Ylinopeudesta määrättävän rikesakon suuruus ei vastaa teon yleisvaarallisuutta, eikä yleistä oikeustajua.

Hurjia päiväsakkoja

Päiväsakoissa seuraamukset ovat vieläkin hurjempia. 2 500 euron nettokuukausituloilla 21 km/h ylinopeus 100 km/h alueella johtaa tällä hetkellä 370 euron rangaistukseen. Hallitusesityksen mukaan uusi rangaistus olisi 700 euroa.

Uudistus laventaisi rike- ja päiväsakkojen välistä kuilua. Jatkossa 6 000 euron nettotuloilla 21 km/h ylinopeus 100 km/h alueella paikkaa valtiotaloutta 1870 eurolla, kun 1 km/h hitaammin selviäisi 345 euron sakoilla.

Autoliitto ehdottaa rikesakon soveltamisalan laajentamista 20 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Se poistaisi ankarat päiväsakkoseuraamukset, jotka tapahtuvat osin inhimillisistä syistä 20 km/h rajoitusmuutosten yhteydessä.

”Tavoite vain rahankeruu”

Hallitus myöntää esityksessä suoraan, ettei sakkojen korotukselle ole liikenneturvallisuuteen liittyviä perusteita:

“Rikesakkojen rahamäärät kaksinkertaistettiin 1 päivänä syyskuuta 2015 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (1081/2015). Asetuksen perustelumuistiossa arvioitiin, että liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja. Korotus oli osa hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia (hallitusohjelman liite 6, s. 21), minkä vuoksi rikesakkoja korotettiin selvästi enemmän kuin mitä rahanarvon alentuminen tai sakotettujen tulojen kehitys olisi edellyttänyt.”

Sakkojen korotukset eivät kuitenkaan näy valtion kasvaneina tuloina. Syyskuun 1. päivänä tehtyjen korotusten jälkeen sakotusmäärät ovat laskeneet.

– Kun taloustavoitteet eivät toteudu, täytyy kysyä, millä keinoin tavoitteisiin päästään? Tavoitehan ei enää ole liikenneturvallisuuden parantaminen, vaan rahankeruu, Nieminen kyseenalaistaa.

Autoliitto korostaa liikennevalvonnan tärkeyttä ja resurssien painottamista todellisiin ongelmiin, kuten ajokunnon valvontaan. Kansalaisten on helppo hyväksyä säännöt, seuraamukset ja valvonta, jos ne ovat tasapainossa.

Nyt esitetyt muutokset seuraamusjärjestelmään eivät ole oikeusvaltion periaatteiden mukaisia. Riskinä on heikentää kansalaisten sääntökunnioitusta ja poliisin liikenneturvallisuustyölle antamaa arvostusta, Autoliitto pelkää.

Huonoja vaihtoehtoja

Autoliitto pohtii lausunnossaan valtion keinoja varmistaa sakkotulojen kasvu. Vaihtoehdot eivät houkuta: puuttumiskynnyksen alentaminen laskisi ajonopeuksia entisestään. Sakkojen korotus taas kasvattaisi rikosten ja seuraamusten välistä kuilua. Tuloja voitaisiin lisätä myös alentamalla nopeusrajoituksia paikoissa, joissa liikenneympäristö ei tue alhaisempia rajoituksia.

Lähde: Autoliitto