SKALin hallitus: Ilmastolain tavoitteita tarkasteltava uudelleen

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus vaatii ilmastolain tavoitteiden perusteellista uudelleenarviointia. Järjestön mukaan nykyinen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on liian tiukka ja uhkaa Suomen kilpailukykyä.

Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen tavoitteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta ohjaamaan säädettiin ilmastolaki vuonna 2022, jonka mukaan päästövähennystavoitteet arvioidaan uudelleen vuonna 2025. Arvioinnissa tulee huomioida muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologiakehitys, muiden maiden päästösitoumukset sekä päästövähennystoimien kustannustehokkuus.

SKALin hallitus katsoo, että nyt on aika tarkastella tavoitetta uudelleen.

- Suomen ilmastotavoite tulee asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Suomen ei tule asettaa itselleen EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen kilpailukykymme uhalla, toteaa puheenjohtaja Jari Välikangas.

Maali on siirtynyt

Uusimman tutkimustiedon mukaan Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu tavoitteen asettamisen jälkeen, ja maaperäpäästöjen kasvu ei ollut aiemmin tiedossa. Tämä vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista.

SKALin mukaan tavoitevuotta tulee siirtää eteenpäin, jotta se vastaa paremmin muuttunutta toimintaympäristöä.

Suomen ja logistiikan kilpailukyky turvattava

SKAL painottaa, että ilmastotoimien vaikutukset elinkeinoelämään ja logistiikkaan on arvioitava huolellisesti. Erityisesti logistiikan ja liikenteen kustannusten kasvattaminen voi heikentää Suomen kilpailukykyä.

Suomen arktiset olosuhteet, pitkä lämmityskausi, merentakaisuus ja pitkät kuljetusetäisyydet asettavat erityisiä haasteita. SKAL muistuttaa, että Suomi on muuta Eurooppaa riippuvaisempi polttomoottoriteknologiasta, ja siirtymä pois fossiilisista polttoaineista vie aikaa.

Tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bruttokansantuotteesta oli 12,5 prosenttia vuonna 2022, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.

- Teollisuudessa käydään ankaraa kansainvälistä kilpailua ja lopulta kyse on siitä, missä päin maailmaa tuotteet pystytään valmistamaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Suomen ei tule harjoittaa politiikkaa, josta pahimmillaan hyötyvät ne maat, jotka eivät välitä lainkaan päästöjen vähentämisestä, sanoo toimitusjohtaja Anssi Kujala.