Tämä malli ei tule ensimmäisenä mieleen kun puhutaan Škodasta – kolmipyöräinen kummajainen vuodelta 1905

Myöhemmin Škoda Autona tunnettu Laurin & Klement valmisti kolmipyöräistä LW-ajoneuvoa kuuden vuoden ajan. Jopa Meksikoon asti vietyjä erikoisuuksia on tiedettävästi jäljellä enää muutamia yksilöitä.

Tšekkivalmistaja Škoda tunnetaan Suomessakin erittäin laajalti, muun muassa useana vuonna maamme myydyimmäksi autoksi yltäneen Octavian ansiosta. Valmistajan 125-vuotiseen historiaan mahtuu kuitenkin useita malleja jotka ovat unohtuneet massoilta vuosien saatossa. L&K LW on yksi tällainen malli.

Alunperin polkupyöriä valmistanut, myöhemmin Škoda Autona tunnettu Laurin & Klement oli valmistanut ensimmäisen autonsa, Volturette A:n vuonna 1905, ja samana vuonna tehtaalta valmistui myös vähemmän tunnettu auton ja moottoripyörän risteytys: LW-kolmipyörä. Nimen l-kirjain viittaa moottoripyörämallistoon, ja w-kirjain kertoo moottorin olevan vesijäähdytteinen.

Kolmipyörän moottori oli 800-kuutioinen ja yksisylinterinen. Tehoa moottori tuotti parhaillaan viiden hevosvoiman verran ja teho ohjattiin renkaalle moottoripyörämäisesti ketjulla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suurempi massa pakotti teknisiin innovaatioihin

Kolmipyörä käynnistettiin työntämällä, mutta se oli raskasta. Käynnistämisen helpottamiseksi kolmipyörään kehitettiin puristuspaineen alennusventtiili, vipua kääntämällä pakoventtiili pakotettiin auki-asentoon jolloin mäntää vastusti pienempi voima. Vipu vapauttamalla sylinteriin saatiin tarvittava puristuspaine ja moottori käynnistyi, vipua käytettiin myös moottorin sammuttamiseen ja moottorin kierrosluvun hetkelliseen laskemiseen.

Mikäli kolmipyörässä oli myös sivuvaunu, perävaunu, tai jotain muuta massalisää, ei puristuspaineen alennusventtiili enää riittänyt käynnistämisen helpottamiseen. Tämän myötä kolmipyörään kehitettiin myös kaksivaihteinen vaihteisto, välipyörä ja kytkin, jotka mahdollistivat moottorin paikallaan käynnistämisen.

Ajoneuvon massa oli ainoastaan 160 kilogrammaa, joten pienelläkin teholla LW-kolmipyörällä pääsi parhaillaan 40 kilometrin tuntinopeutta. Istuinsatula oli asennettu taka-akselin yläpuolelle. Ohjaustangon edessä oli istuin matkustajille ja tilaa tavarakuormalle, kantavuutta oli 200 kg.

Jäljellä vain kourallinen

Škodan mukaan LW:n komponenteista valmistettiin sivuvaunullisia moottoripyöriä ja komipyöriä muun muassa Wienin postilaitoksen käyttöön. Tämän myötä kolmipyöriä näkyi myös Budapestin ja Prahan katukuvassa. Vuonna 1908 LW-kolmipyöriä vietiin myös Meksikoon asti.

Kolmipyöräinen erikoisuus pysyi Laurint & Klementin tuotannossa ainoastaan vuoteen 1911 saakka. Nykypäivään asti säilyneitä yksilöitä on tiedossa ainoastaan kolme kappaletta, joista yksi on esillä Mladá boleslavissa Škoda-museossa.

Lähde ja kuva: Škoda