Talvi sähköpyörällä: harjasuolausta ja säiden temppuja

Kaupunkipyörä on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti, haasteena on väylien talvihoito.

Talvikuukausien sähköavusteinen pyöräily on uskollisen ratsun puolesta sujunut mainiosti. Vankkarakenteinen Helkama SE10 -kaupunkisähköpyörä on hoitanut osansa kunnialla, olipa kyseessä vaihteiden tai jarrujen toiminta, akun latauksen vaivattomuus tai luvatun sähköisen toimintamatkan toteutuminen. Haasteet ovat toisaalla.

Teiden ja väylien talvihoidossa on järjestys, jonka mukaan liikennöitävään kuntoon saatetaan aluksi pääväylät, sitten pienemmät ja vähäliikenteisemmät tiet. Öisten lumimyräköiden jäljiltä lumenaurauskalusto ei millään riitä aamun varhaisina tunteita kaikkialle – olipa kyseessä ajotiet tai kevyen liikenteen väylät.

Pääkaupunkiseudulla ei tänä talvena tosin ole juuri ollut aamuisia auraustarpeita. Nastarenkaat ovat rapisseet asvaltilla. Alla oleva harvinainen ajokuva otettiin aamupäivästä loppiaisena 6.1. – muutamaa tuntia myöhemmin vesisade sulatti lumipeitteen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pyöräily-ystävällisyys kohentunut

Ei liene väärin arvioida, että pääkaupunkiseudun pyöräteiden verkosto on paremmassa kunnossa kuin koskaan: on rakennettu uusia reittejä ja baanoja, pyöräilijät huomioon ottavia risteysratkaisuja ja myös talvikunnossapitoon on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.

Helsinki on aiempaa pyöräily-ystävällisempi. Yksi mittari eri Euroopan kaupunkien pyöräily-ystävällisyydessä on kahden vuoden välein julkaistava Copenhagenize Index. Tuoreimmalla vuoden 2019 listalla Helsinki oli sijalla 10. Tulos on kahdeksaan sijaa parempi sitten edellisen listauksen. Kärjessä ja Helsingin edellä olivat Kööpenhamina, Amsterdam, Utrecht, Antwerpen, Strasbourg, Bordeaux, Oslo, Pariisi ja Wien – jotka sijaitsevat Helsinkiä etelämpänä.

Helsingin vahvuuksiksi on nostettu 1 300 kilometrin mittainen pyörätieverkosto ja erilliset pyöräilybaanat. Sivusto huomioi myös kaupungin uudet innovaatiot talvikauden tienhoidossa.

Liikenneturvan pyöräilykyselyn mukaan, 64 prosenttia pyöräilisi enemmän, jos talvikunnossapito pyöräilyväylillä paranisi. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia oli joutunut viimeisen kolmen vuoden aikana pyöräilyonnettomuuteen. Syyksi onnettomuudelle nimettiin useimmiten keli tai olosuhde, tai oma arviointi- tai havaintovirhe.

Helsingissä uusia kokeiluja

Helsingin kokeilussa muutamilla pyöräilyväylillä lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjuntaan käytetään liuossuolaa, aurauksen ja hiekoituksen sijaan. Yhdellä reitillä lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjuntaan kokeillaan biohajoavaa kaliumformiaattia, ja toisella reitillä toteutetaan tehostettua aurausta ja liukkaus torjutaan hiekoitussepelillä.

Harjasuolaukseen perustuva korkean laatutason kunnossapito on kustannuksiltaan noin puolitoistakertainen panostus Helsingin kaupungille.

Sepeli sapettaa

Helsingin polkupyöräilijät ry:n (HePo) mukaan talvihoidon yksi keskeinen haaste on talvihoidon epäjatkuvuus: talvihoidon taso voi vaihdella kesken reitin. HePo pitää ongelmallisena renkaan alla liukuvaa sepeliä, joka puhkoo renkaita.

Pyöräliitto on sitä mieltä, että Suomessa tulee talviolosuhteiden entistä rajumpien vaihteluiden vuoksi arvioida uudelleen, miten pyöräteitä ylläpidetään talvisin. Liitto huomauttaa, että vaikka Etelä-Suomessa on tänä talvena pyöräilty pääosin lumesta ja jäästä puhtailla kaduilla, on kaduille levitetty sepeliä ehkäisemään ajoittaista liukkautta.

– Sepeli toimii lumettomalla asvaltilla kuin kuulalaakeri. Sen vuoksi moni pyöräilijä kaatuu, ja sepeli myös puhkoo renkaita. Nykyisissä sääolosuhteissa liukkautta tulisi poistaa esimerkiksi harjaamalla ja suolaamalla, mutta nämä menetelmät leviävät Suomessa hitaasti, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: kalliita kilometrejä

Polkupyöräilyä halutaan valtiovallankin toimesta edistää monin eri keinoin. Tässä tavoitteessa ei Autoliiton näkemyksen mukaan ole sinänsä huomauttamista, mutta ”tuntuu siltä, että pyöräilyyn liittyvät rajoitukset jätetään tarkoituksella mainitsematta”, todetaan liiton lausunnossa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) MAL 2019 -suunnitelmasta.

Autoliiton mukaan ei ole oikein ottaa pyöräliikenteelle tilaa autoliikenteelle tarkoitetuilta ajokaistoilta: pyöräliikenteen volyymien vaihteluiden johdosta se on rajallisten resurssien ja tilan tuhlaamista, sillä pyöräliikenne tarvitsee rinnalleen sää- ja vuodenaikavaihtelujen takia vaihtoehtoisen liikkumismahdollisuuden. ”Olosuhteiden muuttumisen myötä valtaosa pyöräilijöistä siirtyy joukkoliikenteen – pienempi osa myös henkilöautojen – käyttäjiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat kaupunkipyörät; niiden säästä riippuva käyttöaste vaihtelee melkoisesti ja koko järjestelmä suljetaan talvikauden ajaksi.”

Autoliiton mukaan MAL 2019 -suunnitelman mukaisen autoliikenteelle kilpailukykyisen pyöräliikenteen pääverkon rakentaminen maksaisi arviolta 200 miljoonaa euroa. ”Hinta vaikuttaa korkealta, etenkin kun rinnalla pitää olla vaihtoehtoinen liikennekapasiteetti. Yhden kilometrin rakentaminen maksaisi 220 000 euroa.”

Kolmen kuukauden koeajo päättyy

Talvi sähköpyörällä -juttusarja on ilmestynyt Moottorin netissä viikoittain. Juttusarjassa on käyty eri näkökulmista lävitse talvisen työmatkapyöräilyn iloja ja haasteita. Koeajossa oli käytössä Helkama SE10 -kaupunkisähköpyörä.