5.9.2025

Tässä kuvassa lepää listahinnaltaan noin 520 miljoonan euron arvosta siipeensä saaneita matkustajalentokoneita Helsingissä

Kuva Benjamin Helander

Mikähän todennäköisyys on saada samaan kuvaan kaksi uudehkoa laajarunkokonetta, joiden molempien vasen siivenkärki on tärvelty?

Helsinki-Vantaan lentoaseman asematasolla sattui elokuun aikana lyhyen ajan sisällä käsittämättömät kolme harvinaista haaveria, joissa ei kuitenkaan onneksi tullut yhtään henkilövahinkoa. Lentoliikenteen korkeatasoiseen turvallisuuskulttuuriin kuitenkin kuuluu se, että joka kerta kun vähänkin kolahtaa, tapaus tutkitaan, ja se saa myös huomiota mediassa.

Ensimmäinen haavereista sattui 5. elokuuta, kun Finnairin Airbus A350:n (OH-LWH) vasen siivenkärki osui huoltohangaarin ovenpieleen hinattavana ollessaan.

Finnairin Airbus A350 huollettavana Helsinki-Vantaalla hangaarissa, joka on tilavuudeltaan Pohjoismaiden suurin rakennus.

Toinen haavereista, vakavin niistä, sattui 16. elokuuta, kun Norran operoima ATR 72 (OH-ATE) oli lähdössä Puolan Gdanskiin ulkoportilta. Kone lähti OTKES:in parhaillaan tutkimasta syystä omilla moottoreillaan rullaamaan eteenpäin, kun sen piti hetkeä myöhemmin lähteä portilta taaksepäin rullaustielle - ATR-potkurikoneet pystyvät rullaamaan myös takaperin. Koneen 2. moottorin eli oikean moottorin potkuri osui voimakoneeseen, joka on tarkoitettu tuottamaan sähköä parkkeerattuihin lentokoneisiin. Kone vaurioitui tapauksessa vakavasti, kun irronneet potkurin lavat sinkoilivat ympäriinsä.

Kirjaimellisesti siipeensä saanut B-20D1 täytti juuri elokuussa kuusi vuotta.

Kolmas haaveri, kaikista kolmesta jossain määrin lievin, tapahtui 28. elokuuta, kun Shanghaista saapunut kiinalaisen Juneyao Airin Boeing 787-9 Dreamliner (B-20D1) oli rullaamassa portille, ja sen vasen siivenkärki osui väärin pysäköityihin matkustajaportaisiin.

Kaikki kolme kolhittua koneyksilöä olivat elo-syyskuun vaihteessa varastoituna Helsinki-Vantaalle. Pahimmat vauriot kärsinyt ATR-kone oli jo Norran huoltohangaarissa korjattavana, kun taas siipirikot laajarunkokoneet seisoivat molemmat asematasolla.

Siellä ne oli mahdollista ikuistaa hyvin epätavalliseen yhteiskuvaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

A350 jo kuukauden varastoituna, Dreamliner on palannut töihin

Elokuun alussa vasemman siivenkärkensä hangaarin ovenpieleen telonut Airbus A350 OH-LWH seisoi vielä 4. syyskuuta visusti varastoituna samaisen hangaarin vieressä.

Koneen moottorit, pitot-putket sekä kaikki muut mahdolliset aukot ja anturit on asianmukaisesti peitetty varastoinnin ajaksi. Oheinen kuvakulma paljastaa, kuinka koneen vasen siivenkärki on paketoitu, ja siitä puuttuu osuman ottanut siivenkärkievä.

Siivenkärkievä eli sharklet on irrotettavissa oleva osa, ja A350, kuten myös A330, on tyyppihyväksytty lentämään myös ilman niitä. Tällöin polttoaineenkulutuksessa vain otetaan takkiin noin neljän prosentin verran.

Peräti sellainenkin on mahdollista, että koneen toisessa siivessä on evä, toisessa ei. Tämän todisti Italian kansallinen lentoyhtiö ITA Airways, jonka Airbus A330:n havaittiin lentävän hiljattain viikkojen ajan ympäri maailmaa pelkästään toisella evällä.

Vuonna 2017 käyttöönotetun OH-LWH:n tapauksessa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vaurio ulottuu pelkkää vaihdettavissa olevaa sharkletia syvemmälle siipeen.

OH-LWH on seissyt varastoituna 5. elokuuta 2025 lähtien.

Muutoin on vaikea selittää, miksi kone on ollut varastoituna jo kuukauden.

Juneyao Airin vuonna 2019 käyttöönotettu Dreamliner-yksilö seisoi puolestaan Helsinki-Vantaalla alle viikon, sillä se suuntasi elokuun 3. päivän aamuna tyhjänä kotikentälleen Shanghai Pudongiin.

Juneyao Airin Dreamlinerin siiven osumakohta on suurin piirtein siinä, missä siivenkärjen valot sijaitsevat. Sekä Boeing 787 Dreamlinerissa että Airbus A350:ssä siiven pääasiallisena valmistusmateriaalina on käytetty hiilikuituvahvisteista muovia, CFRP:tä.

Koneen vasemman siiven etureunassa näkyi silmin havaittava painauma, joka on suojattu, kuten oheisesta 30. elokuuta otetusta kuvasta selviää.

Siipeä korjattiin paikalla siihen pisteeseen, että kone pystyi yli 8-tuntisen siirtolennon lentämään. Planespotters.netin tietojen mukaan haaveriyksilö B-20D1 laitettiin heti laskeuduttuaan varastoon Shanghaissa. Tämän artikkelin julkaisuhetkellä kone oli vielä varastoituna Shanghai Pudongissa, Shanghain kansainvälisiin lentoihin käytettävällä lentoasemalla.

Flightradar24-palvelun mukaan B-20D1 lensi lauantain 6. syyskuuta iltana paikallista aikaa noin 20 minuutin mittaisen siirtolennon Pudongin kentältä Shanghai Hongqiaon kentälle, joka on suurkaupungin kahdesta lentoasemasta kotimaan lentoihin keskittyvä. Hongqiaosta kone lensi sunnuntain 7. syyskuuta aikana kaksi edestakaista Kiinan sisäistä lentoa noin kahden tunnin päässä sijaitsevaan Shenzheniin.

Toisin sanoen Juneyao Airin kone on ensimmäisenä kolmesta elokuun haaverikoneesta päässyt takaisin töihin. Seisonta-aikaa sille kertyi kymmenen päivää.

B-20D1:n vieressä odotteli kaksi nostettavalla työlavalla varustettua huoltoautoa. Kone saatiin Helsingissä siihen kuntoon, että se voitiin siirtolentää Shanghaihin.

Kallista seisontaa

Airbus A350-900:n listahinta vuonna 2025 on noin 270 miljoonaa euroa, Boeing 787-9 Dreamlinerin vastaavan hinnan ollessa suurin piirtein 250 miljoonaa euroa. Tästä äkkiseltään laskisi, että samaan kuvaan mahtuvien vasemman siivenkärkensä kolhineiden koneyksilöiden yhteenlaskettu arvo olisi yli puoli miljardia euroa.

Yhden koneen listahinta ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole lähelläkään sitä, mitä lentoyhtiöt todellisuudessa koneistaan maksavat. Lentokonevalmistajat antavat koneiden sarjatilauksista niin huomattavia paljousalennuksia, että esimerkiksi Airbus kertoo valmistamiensa koneiden todellisen kauppahinnan olevan keskimäärin puolet listahinnasta.

Ensimmäisenä A350:n Airbusilta tilanneen Finnairin tapauksessa paljousalennus oli niinkin suuri, että 19 koneesta maksettiin kaksi miljardia euroa, jolloin yhden koneyksilön hinnaksi tuli pyöreästi 105 miljoonaa euroa, reilusti alle puolet listahinnasta.

Ei koneiden seisottaminen silti halpaa ole.

Finnair on hankkinut kaikki A350-koneensa ostamalla ne ensin itselleen ja sitten, ennen ensimmäistäkään matkustajalentoa, myymällä ne leasing-yhtiölle ja liisaamalla edelleen takaisin itselleen. Koneyksilön myymisestä tulee kerralla hyvin rahaa kassaan, mutta esimerkiksi juuri Airbus A350:n liisauksen markkinahinta on noin miljoona euroa kuukaudessa.

Kone kannattaa siis ehdottomasti pitää liikenteessä, jos sillä meinaa tienata rahaa.

Lähteet: Planespotters.net, Simple Flying, Flightsafety.org

Juttua päivitetty 7. syyskuuta kello 22.00: lisätty tieto Juneyao Airin koneyksilön paluusta liikenteeseen artikkelin julkaisupäivän jälkeen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Noin vuotta ennen kuin Finnair ottaa upouuden Embraer E195-E2:n käyttöönsä, Luxair on tuonut tyypin säännölliseen liikenteeseen Helsinki-Vantaalle

KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä

Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä

Huima suhdeluku se on tämäkin: joka kuudes Boeing 747-8I myytiin BBJ 747-8:na, siis kaikkien aikojen suurimpana yksityissuihkukoneena

Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä

China Southern Airlines lentää nyt joka päivä Helsinkiin – myös Japan Airlines panostaa Helsingin-reittiinsä kesken kauden julkistetuilla merkittävillä lisävuoroilla

Japan Airlines lentää nyt kuukauden ajan joka päivä Helsinkiin Boeing 777-300ER:llä – yhteensä päivittäisiä suoria lentoja Helsingin ja Tokion välillä on peräti kolme edestakaista

FedEx palauttaa kolmimoottoriset lentokiellon jälkeen liikenteeseen, joten ainakin yksi Suomen entisistä MD-11-koneista päässee vielä kerran tositoimiin

Qatar Airways tekee paluun Helsinki-Vantaalle myös omilla koneillaan – syksystä alkaen siis jo kaksi Lähi-idän jättiä kilpailemassa Helsingin herruudesta

Kommentit (1)

  • KALEVI STÅHLBERG

    ATR-”onnettomuudessa” eivät potkurin lavat sinkoilleet ympäriinsä,
    van komposiittirakenteisten lapojen murtuneita osia irtosi ja niitä
    ”lenteli ympäriinsä”.
    Jos lavat olisivat olleet perinteiset metallivalmisteiset olisi maavirtalähde ollut todella ”selkäänsaanneen” näköistä silppua.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat