Teiden talvihoito saa kiitosta – tienkäyttäjien tyytyväisyys lisääntynyt

Yksityisautoilijoiden ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys teiden talvihoitoon on noussut viime vuodesta.

Tienkäyttäjien mielestä teiden talvihoito viime talvena on onnistunut aiempaa paremmin. Tienkäyttäjien kohentunut tyytyväisyys käy ilmi Väylän talven 2018–19 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen ennakkotiedoista.

Yksityishenkilöistä 48 prosenttia oli tyytyväisiä maanteiden kuntoon, kun taas tyytymättömiä oli 30 prosenttia. Tyytyväisten tienkäyttäjien osuus edellisvuoden tutkimuksessa oli 33 prosenttia, tyytymättömien määrä 42 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ammattikuskitkin kiittävät

Ammatikseen ajavat raskaan liikenteen kuljettajat ovat kriittisempiä kuin yksityisautoilijat teiden talvihoitoon.

Ammattikuljettajista 22 prosenttia kokee maanteiden kunnon vastanneen odotuksiaan, tyytymättömiä ammattikuskeja oli 49 prosenttia. Kannat ovat lieventyneet, sillä Väylän edellisvuoden tutkimuksen vastaavat prosenttiluvut olivat 13 ja 69 prosenttia.

Tiet takaavat edellytykset

Talvikunnossapidolla on erittäin suuri merkitys liikennejärjestelmän toimivuudelle ja sitä kautta koko maan elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Väylällä ja ELY-keskuksilla tilaajina sekä teiden kunnossapitoa toteuttavilla yrityksillä talvikunnossapidon käytännön toteuttajina, on näiden turvaamisessa keskeinen rooli.

Taustalla on kohentunut rahoitus: tiestön talvihoitoon tälle vuodelle saatu 15 miljoonan euron lisärahoitus. Pidemmän aikavälin toimenpiteenä Väylä ja ELY-keskukset ovat uusineet talvihoidon toimintalinjat, jotka parantavat talvikunnossapidon tasoa yleisesti ja erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten osalta.

– Tienkäyttäjien tyytyväisyys on ollut heikolla tasolla useamman vuoden ja vaikka tyytyväisyys onkin nyt noussut, on parantamisen varaa edelleen, Väylän pääjohtaja Kari Wihlman sanoo.

Korjausvelkaa jo 2,6 miljardia euroa

Väyläverkon korjausvelka on Wihlmanin mukaan jo noin 2,6 miljardia euroa.

– Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen jo tänä vuonna myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla, mikä tarkoittaa muun muassa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisiä ja sitä kautta pidempiä matka-aikoja ja kuljetusten tehokkuuden huononemista sekä maanteillä että rautateillä, Wihlman taustoittaa.

Wihlmanin mukaan nyt tarvittaisiin välttämättä nopeasti pitkäjänteinen rahoitustason nosto, jotta korjausvelkaa saadaan vähennettyä ja korotettu talvihoidon taso pystytään säilyttämään.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Teksti: Moottori Lähde: Väylä

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy