Työryhmän suosittama 700 000 sähköauton tavoite vaatii kovia toimia

Erilaiset sähköistetyt voimalinjat näyttävät olevan tällä hetkellä suosituin reitti kohti fossiilitonta autoilua. Fossiilittoman liikenteen työryhmän raportissa suositetaan vuoden 2030 sähköautotavoitteen jopa kaksinkertaistettavan. Millä tavoin sähköautojen määrä sitten saadaan yli 20-kertaistettua kymmenessä vuodessa?

Fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraportti julkaistiin jokin aika sitten, ja parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriö miettii millä lisätoimin Suomen liikennepäästöjä ruvetaan karsimaan. Suunnitelman piti olla valmis lokakuun loppuun mennessä, mutta tällä hetkellä aikatauluksi on kerrottu, että toimenpidesuositus siirtyy lausuntokierrokselle vuoden loppuun mennessä, joten helppoa toimenpiteiden valitseminen ei selvästi ole päättäjillekään.

Työryhmän raportissa mainitaan, että sähköautojen määrää tulee kasvattaa. Sähköautoilla tarkoitetaan raportissa täyssähköautojen lisäksi ladattavia hybridejä. Työryhmä suosittaa, että nykyistä vuoden 2030 sähköautotavoitetta kiristettäisiin noin 350 000 kappaleesta 600 000– 700 000 kappaleeseen. Lisäksi raportissa mainitaan, että valtaosan sähköautoista tulisi olla täyssähköautoja.

Tavoitetta voi kuvailla varsin tiukaksi. Vaikka sähköautojen ensirekisteröinnit ovat vahvassa kasvussa, oli ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja Suomen teillä vuonna 2019 noin 29 365 kappaletta. Tänä vuonna täyssähköautoja on ensirekisteröity viimeisimmän tiedon mukaan 2 924 kappaletta ja ladattavia hybridejä 10 603.

Tie määrän lisäykseen käy hinnan kautta

Toimenpiteiden tarve on siis selvää, mikäli sähköautoja halutaan vuoteen 2030 mennessä jopa 700 000 kappaletta. Luonnollisin vaihtoehto ohjata ihmisiä sähköisten voimalinjojen pariin on muutokset autojen hinnoissa, mutta tämänkin voi toteuttaa eri tavoin.

Autotuojat ja -teollisuus ry uskoo kunnianhimoisemman sähköautotavoitteen olevan ainakin lähes toteutettavissa. Yhdistyksen laatiman käyttövoimaennusteen mukaan neljällä toimenpiteellä sähköautojen määrä vuonna 2030 voisi olla 580 000 kappaletta. Toimenpiteet olisivat autoveron poisto, työsuhdekäytössä olevien sähköautojen hankintatuet, romutuspalkkio 4–5 kertaa vuosikymmenen aikana ja raskaan kaluston ja pakettiautojen hankintatuet.

Teknologian tutkimuskeskus VTT uskoo myös, että 700 000 sähköauton tavoite edellyttäisi markkinan dynamiikan lisäämistä. VTT:n Mikko Pihlatien mukaan tällaisia toimia voisivat olla vaikka autoveron ja ajoneuvoveron CO2-veroprogression jyrkentäminen ja yritys-leasingautojen verotusmuutokset. Näiden toimien etuna olisi se, että se ei vaikuttaisi autoilun tuottaman verokertymän määrään.

Yhtenä täyssähköautojen heikkoutena on pidetty niiden polttomoottoriautoja korkeampaa hankintahintaa. Työryhmän raportin mukaan täysin sähköisten autojen hankintahintojen arvellaan laskevan polttomoottoriautojen tasolle 2020-luvun puolivälin paikkeilla. Arvio perustuu kansainvälisiin julkaisuihin ja arvioihin.

Sähköautojen kuluttajahintoihin vaikuttaa monta tekijää

Ennustaminen ei ole kuitenkaan ole yksioikoista. Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio huomauttaa, että sähköautojen hintaan vaikuttaa monet tekijät. Esimerkiksi se, kuinka paljon valmistajat haluavat välttää EU:n päästösakkoja myymällä WLTP-arvoiltaan nollapäästöisiä täyssähköautoja.

Täyssähköautojen valmistaminen tulee olemaan Kallion mukaan vielä vuosia kalliimpaa, kuin polttomoottoriautojen, joten valmistajat joutuvat tasapainoilemaan kumpi on milloinkin halvempaa: sähköautojen myyminen pienemmällä voitolla tai jopa tappiolla, vai päästösakkojen maksaminen. Kallio pitää myös akkutuotantoa mahdollisena epävarmuustekijänä.

Myös erilaiset sähköautojen hankintatuet vaikuttavat oleellisesti hintoihin. Suomessa täyssähköauton ostajalle maksetaan 2 000 euroa hankintatukea, kun esimerkiksi Saksassa summa on 9 000 e ja Ruotsissa 60 000 kruunua.

Teksti: Eetu Kokkonen Lähteet: Fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraportti, Autotuojat ja -teollisuus ry, VTT