Uudesta tieliikennelaista potkua pyöräilyyn?

Lausuntokierroksella oleva tieliikennelain kokonaisuudistus vaikuttaa myös pyöräilyn asemaan.

GoExpo-messujen avajaisissa kuultiin lyhyt tiivistelmä uudistusta odottavaan tieliikennelakiin kaavailluista muutoksista pyöräilijän näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla tieliikennelain kokonaisuudistus. Nykyisin voimassa oleva laki on peräisin vuodelta 1981 ja sitä täydentävät monet asetukset eri vuosilta. Laissa on noin sata pykälää ja asetuksissa pykäliä on satoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt päivitetyn lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy huhtikuussa.

Lakia koskevien hallituksen esitysten on tarkoitus olla valmiina eduskunnan käsiteltäviksi syksyllä 2017, mutta uudistusta on työstetty jo vuodesta 2013, joten valmista on ehditty odottaa jo muutamaan otteeseen ennenkin. Näillä näkymin nykyinen aikataulu pitää.

Ministeriön mukaan uudistusta valmistellaan avoimesti ja mahdollisimman laajasti sidosryhmiä, asiantuntijoita ja kansalaisia kuullen.

Monta muutosta luvassa

GoExpo-messujen avajaisissa lakiluonnosta ja pyöräilijän näkökulmasta oleellisimpia muutoksia kommentoi Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

– Pyöräliitto näkee lakiesityksen pääsääntöisesti erittäin positiivisena.

Lakiuudistus lisäisi Pyöräliiton näkemyksen mukaan pyöräilyn turvallisuutta, sujuvuutta ja selkeyttäisi myös pyöräteiden suunnittelua.

Merkittäviä muutoksia on monta. Niistä esiin nostettiin muun muassa yksisuuntaisten katujen muuttaminen kaksisuuntaiseksi pyöräilijöille. Pyöräteitä puolestaan kaavaillaan yksisuuntaisiksi.

– Tämä helpottaa pyöräilyä, lyhentää etäisyyksiä ja lisää pyöräilyn kilpailukykyä, Koistinen arvioi.

Muulle liikenteelle yksisuuntaisella kadulla kahteen suuntaan pyöräilemisen salliminen on yleinen käytäntö Euroopassa. Tutkimusten perusteella sen ei ole todettu aiheuttavan merkittäviä turvallisuusongelmia. Osaltaan ratkaisu saattaisi sen sijaan vähentää jalkakäytävillä pyöräilyä.

Lakiluonnoksessa otetaan kantaa myös pyöräkatuihin. Niitä on luvassa lisää. Pyöräkadulla polkupyöräilijälle on annettava esteetön kulku, ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi ja pysäköinti sallitaan vain merkityllä pysäköintipaikalla. Ensimmäinen pyöräkatu valmistuu kesällä Joensuuhun.

Lakiluonnoksessa kypärän käyttöpakko muuttuisi suositukseksi. Myös heijastimen osalta kaavaillaan samanlaista käytäntöä.

Myös puutteita on edelleen

Pyöräilijän näkökulmasta lakiluonnoksessa on edelleen myös puutteita. Kaupunkialueella sovellettavaan nopeusrajoitukseen ei näillä näkymin puututa, eli se pysyy tasolla 50 kilometriä tunnissa, vaikka alhaisempaa nopeutta käytetään jo yleisesti.

– Meillä on pian yleisrajoitus, joka ei ole enää kauhean yleinen, Koistinen muistuttaa.

Liikenneviraston mukaan taajamanopeusrajoituksista yleisin on jo nyt 40 km/h. Myös 30 km/h on yleistynyt.

– Yleisrajoitus voisi olla taajamissa 30 km/h. Se ei vaikuta moottoriajoneuvoliikenteen sujuvuuteen, sillä osa liikennevaloista voidaan poistaa. Ratkaisu nopeuttaisi myös joukkoliikennettä.

Osalla väylistä nopeus voisi edelleen olla korkeampi, mutta niitä suunniteltaessa olisi suunnittelijan kyettävä perustelemaan korkeampi nopeusrajoitus.

Puutteena nähdään myös se, että pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköintiin ei tulla lakiluonnoksen perusteella puuttumaan nykyistä tiukemmin.

– Jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköity auto aiheuttaa vaaraa ja haittaa jalankulun ja pyöräliikenteen sujuvuutta, Koistinen toteaa.

Nykylakikaan ei salli pysäköintiä pyörätielle tai jalkakäytävälle, mutta käytännössä siihen puututaan vain harvoin. Pyöräilyn ja jalankulun kannalta parempi vaihtoehto olisi, että esimerkiksi kuormaansa purkavat jakeluautot pysähtyisivät ajoradalle.

Lakiluonnoksen lausuntokierros jatkuu 13.4.2017 saakka. Lausuntoja voi antaa julkishallinnon www.lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Pyöräliitto