Vaihdeläpyskät ovat paljon hyödyllisemmät sähköautoissa, vaikkei niissä ole edes vaihteita – Ajatuksia autoista

Vihdoin ratin yhteyteen sijoitetuille vivuille on oikeasti käyttöä, kiitos sähköautojen.

Tänä päivänä jokainen tietänee, mitä autoissa tarkoitetaan ratin vaihdeläpysköillä. Alun perin ainakin omalla synnyinseudullani kutsumanimi oli myös ”taksivaihteet”. Kyseessä on siis auton ratin yhteyteen sijoitetut vivut, joista voidaan vaihtaa manuaalisesti vaihteita myös automaattivaihteisessa autossa.

Kyseisille läpyköille on muutamia käyttötarkoituksia. Jotkut voivat pitää niitä parempina urheilulliseen ajoon tai jopa radalle. Kuljettaja voi halutessaan esimerkiksi kierrättää moottoria pidemmälle kuin automaattivaihteisto tekisi jos saisi itse päättää, tai pudottaa vaihdetta alas aiemmin kuin auto itse tekisi. Samaa logiikkaa voi hyödyntää myös ohituksissa.

Toinen näppärä käyttökohde on esimerkiksi raskasta kuormaa hinatessa. Käskyttämällä manuaalisesti autoa pienemmälle vaihteelle voi säästää vaihteistoa rasitukselta, mikäli auto itse haluaisi väännättää kärry perässä aivan liian matalilla kierroksilla. Ilmeisesti pari vuosikymmentä takaperin taksarit ovat käyttäneet tätä tekniikkaa myös ilman perässä hinattavaa kärryä, nimenomaan vaihteiston käyttöikää ajatellen.

Kyseessä siis on toiminto, jolle on ihan perusteltua käyttöä. Etenkin hieman vanhemmissa, ei niin hyvin toimivissa automaattivaihteistoissa.

Uusien autojen nykyaikaiset automaattivaihteistot sen sijaan tuntuvat toimivan niin hyvin, että olen havahtunut vaihdeläpysköjen jäävän koeajo toisensa perään erittäin vähälle, tai olemattomalle käytölle. Ja tämä koskee myös urheilullisempia autoja, kuten Alfa-Romeo Giuliaa. Jos vaihteisto tuntuu pysyvän tehtävänsä tasalla, miksi lähtisin sotkemaan sen ajatuksenjuoksua, vaikka etenkin Alfassa siihen houkutellaan aivan mammuttimaisen kokoisilla vaihdevivuilla?

Hetken aikaa tekikin mieli leimata koko vaihdevivut tänä päivänä aivan turhakkeiksi. Käytin hetken pohtimiseen, olisinko käyttänyt noita läpysköitä viime vuosina joissain koeajoautoissa oikeasti aktiivisesti.

Regenerointiläpyskät

Jotkin autonvalmistajat ovat keksineet asentaa läpyskät myös sähköautojen rattiin. Sähköautoissa ei yleensä ole vaihteita, tai vaikka olisikin, niin yleensä korkeintaan kaksi kappaletta. Eikä niitä läpysköjä sähköautoissa vaihteiden vaihtamiseen olekaan tarkoitettu, vaan regeneroinnin säätämiseen.

Regenerointi, eli energian talteenotto, joissakin yhteyksissä myös nimellä rekuperaatio tarkoittaa ”moottorijarruttamista” sähköautolla, jolloin samassa yhteydessä muutetaan liike-energiaa sähköksi auton ajoakkuun.

Kaikissa fiksuissa toteutuksissa tuo regeneroinnin taso on jossain määrin säädettävissä. Eli halutessaan autolla voi säästää energiaa rullaamalla vapaasti pienellä regeneroinnin tasolla, mutta esimerkiksi nykivässä jonoajelussa voi haluta käyttää korkeaa regenerointia ”yhden polkimen ajon” mahdollistamiseksi.

Mikäli regeneroinnin säätö on kuitenkin viety pahimmissa tapauksissa esimerkiksi valikkojen syövereihin, ei sitä voi käyttää kovin aktiivisesti.

Sen vuoksi regeneroinnin säätö rattiläpysköistä on erittäin oivaltava idea. Allekirjoittanut pitää tällaisissa ratkaisuissa regenerointia lähtökohtaisesti kokonaan pois päältä, mutta esimerkiksi yksittäisiin risteyksiin jarruttaessa sen voi hoitaa kokonaan vasemmanpuoleisella läpyskällä koskematta jarrupolkimeen lainkaan. Tai liikenteen ruuhkautuessa voi sujuvasti vaihtaa rullaamisesta yhden polkimen ajamiseen.

Uskallan siis väittää, että uusissa autoissa rattiläpysköistä on etenkin arkiajossa paljon enemmän iloa sähkö- kuin polttomoottoriautoissa.