Vuosi sähköllä: Kuopioon ja takaisin kompastellen

Sähköautolla voi taittaa pidempiäkin matkoja, kunhan reitin suunnittelee etukäteen ja pikalaturit toimivat. Tällä kertaa kävi toisin.

Edessä on suuri haaste: 350 kilometrin matka Pornaisista Kuopioon. Hyundai Ioniq Electricin myyntipuheissa väläytellään jopa 280 kilometrin toimintamatkaa, mutta käytäntö – ja auton ajotietokone – lupaavat kesäolosuhteissa noin 210–220 kilometriä. Perille siis olisi mahdollisuus päästä yhdellä latauksella. Matkaan lähdettiin täydellä akulla ja vatsalla.

Vuosi sähköllä -juttusarja on ollut mielenkiintoinen tutkimusmatka sähköautoiluun. Pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet positiivisia. Yleensä lataamme Ioniqin toimituksessa Webasto-latausasemalla, ja kotona tavallisella valovirralla. Satunnaisesti autoa tulee pikaladattua pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolellakin. Toistaiseksi CCS-järjestelmällä tehdyt lataukset ovat toimineet Ioniq Electricillä ongelmitta.

Rohkeasti matkaan kohti Mikkeliä

Matkan ennakkosuunnittelu on sähköautoilun kulmakivi. Alustavasti näyttää siltä, että Mikkelin ABC:llä tarvitaan pikalatausta ensimmäisen kerran. Matkaa sinne kertyy lähdöstä 196 kilometriä. Puolen tunnin latauksella matka jatkuisi helposti perille Kuopion torille. Suunnitelma tuntuu mahdolliselta, mutta varasuunnitelmakin pitää tehdä.

Matkaan lähdetään nopeusrajoitusten sallimaa nopeutta ajaen, ilmastointi päällä ja radion säestyksellä. Tarkoitus ei ole säästää sähköä. Alkumatka etenee 60–80 km/h pikkutietä Mäntsälään ja siitä 5-tietä perille saakka. Mäntsälästä Heinolaan matka sujuu reippaasti moottoritietä 120 km/h nopeudella. Sähkön kulutus nousee roimasti ja Ioniqin ajotietokone päivittää ennustettaan selvästi alaspäin. 120 km/h nopeudella kulutus on 16-17 kWh/100 km luokkaa, kun se 80-100 km/h nopeudella asettuu 12-12,5 kWh/100 km luokkaan. Ilmastointilaite on 26 asteen helteessä välttämätön, ja se osaltaan nostaa kulutusta. Mikkeliin pääsy alkaa tuntua epävarmalta.

Välilataus Kuortin ABC:llä

Akkuvaraus näyttää 32 prosenttia, kun kaarramme Kuortin ABC:lle. Täältä löytyy Ioniqille sopiva CCS-pikalatausasema. On syytä ladata akut varmuuden vuoksi, jotta pääsemme jatkamaan matkaa.

Latauspaikalla seisoo Mitsubishi i-Miev. Omistajaa ei näy, vaikka akut ovat jo täynnä. Onneksi tilanne on vielä harvinainen, ja yleensä latauspaikat ovat tyhjiä. 15 minuutin odottelun jälkeen omistaja saapuu ja pääsemme lataamaan. Pistoke kiinni, ”väliaika, kahvia ja pullaa”. Lumme Energia Oy tarjoaa ilmaisen latauksen, joka tuntuu kivalta.

Tunnelma laskee, kun latausaseman näyttöön ilmestyy pahaenteinen koodi Error 80. Lataus ei käynnisty. Puhelin korvalle ja soitto asiakaspalveluun. Apua tarjoutuu etänä ja latausasemalle tehdään tietokoneista tuttu ”buuttaus” eli uudelleenkäynnistys. Temppu auttaa, ja Ioniq Electricin akku alkaa täyttyä.

25 minuutin latauksen jälkeen akku näyttää jo 94 prosentin varausta. Matka jatkuu kohti Mikkeliä, josta on tarkoitus varmistella lyhyellä sähköannoksella matka Kuopioon saakka. Toisin kävi.

Mikkelin ABC:llä asiakaspalvelua tarvitaan taas

Mikkelin ABC:llä latauspaikalla on vapaata, mutta näytössä lukee tuttu Error 80. Olisiko ”buuttauksen” aika? Asiakaspalvelusta vastaa tuttu ääni ja lyhyen hämmästelyn jälkeen käynnistellään laturia taas etänä. Töpseli kiinni mutta ei. Tehdään ”ISO buutaus”. Latausta yritetään uudelleen, mutta itsepäinen vikakoodi säilyy. Vaihtoehtona olisi ladata huomattavasti hitaammalla Type 2 -latauksella… Tieto toimituksen sisällä oli kulkenut hitaasti, joten tässä kohtaa Motonetin Mikkelin liikkeen pihalla olevasta pikalatausasemasta ei ollut tietoa. Paluumatkalla kyllä oli.

Akku jäi lataamatta, mutta matkaa jatketaan optimistisesti kohti määränpäätä. Keskinopeuden laskiessa laskee myös kulutus, eli toimintamatka kasvaa. Suuntasimme rohkeasti Kuopion Pitkäjärven ABC:tä kohti koska ajotietokone näytti sähkön riittävän. Vaikka Juvalla ja Joroisissa on latauspaikat, ohitimme ne ylpeästi.

Hinausauto apuun Kuopiossa

Perille päästiin, tai ainakin melkein. Kun akkua on jäljellä alle 7 prosenttia, kaarramme Hyundailla Kuopion eteläpuolella sijaitsevalle Pitkäjärven ABC:lle. Täälläkin tarjotaan ilmaista latausta Kuopion Energian toimesta. Huojentuneina liitämme latauskaapelin Ioniqin pistokkeeseen, mutta lataus ei käynnisty. Uusi yritys ja näyttöön ilmestyy pahaenteinen vikakoodi 122001. Tällä kertaa asiakaspalvelunumeroa ei näy missään.

Lopulta sähköyhtiön nettisivuilta löytyy palvelunumero, jossa puhelinvastaaja kertoo sen menneen kiinni kello 16. No niin. Tässä ollaan sähköautoilijan pahimmassa tilanteessa.Akku lähes loppu, ja vaihtoehtona on yrittää hiipiä lähintä hidaslatauspaikkaa kohti. Ioniqin akkuvarauksen mennessä alle 5 prosenttiin auto kytkee tehorajoittimen päälle, jolloin matka jatkuu matelemalla. Seuraava CCS-lataus löytyy Sorsasalon Nesteeltä. Matkaa on yli 10 kilometriä.

On aika kutsua ratsuväki apuun hinausauton muodossa. Autoliiton plusjäsenyys on korvaamaton apu myös sähköautoilijalle. Hälytyskeskuksesta saan tiedon, että auto saapuu 10 minuutissa. Nautin odottaessa taas kahvia ja kaloreita. Yhden pysähdyksen taktiikka muuttui loppujen lopuksi 3 pysähdyksen ja hinausauton taktiikaksi.

Kun palaamme autolle, Autoliiton Kuopion alueen Hinaus24 peruutteleekin jo sähköautomme kohdalle. Matkamme jatkuu kohti Sorsakoskea auton lavalla. Perillä saamme akun taas täyteen ilman ongelmia. 35 minuutin lataus maksaa hieman yli 6 euroa. Sähköautolla matkustaminen on ainakin halpaa. Osa latauksista on vielä jopa ilmaisia. Matkakustannuksia tosin nostavat usean tauon aikana nautitut välipalat ja virvokkeet. Tauoilla voi myös jaloitella tai tehdä etunojapunnerruksia, jos se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.

Oppia ikä kaikki: lataa aina kun mahdollista

Paluumatkalla päätämme kokeilla lähes kaikki pikalatausasemat, jotka matkalle sattuvat. Lahti ja Mäntsälä jäävät väliin, mutta yhteensä vierailemme 8 pikalaturilla. Niistä kaksi eivät toimi. Kuopion ja Mikkelin paikat ovat yhä epäkunnossa. Muilla asemilla ei ongelmia ole.

Pitkällä matkalla täyssähköauton pikalataus muodostuu oleellisen tärkeäksi, jotta matka voi jatkua ilman usean tunnin odottelua. Varmuuden vuoksi lataaminen lisää taukojen määrää ja aikaa kuluu huomattavasti enemmän. Ei hyvä. Jos olisimme varmuuden vuoksi ladanneet Juvalla tai Joroisissa olisimme päässeet perille ilman hinausautoa. Luotimme kuitenkin siihen että Kuopiossa saamme virtaa. Hyundai Ioniqin noin 200 kilometrin toimintamatkan avulla voi tehdä pitkiäkin retkiä hyvän ennakkosuunnittelun avulla, mutta se edellyttää pikalatausasemien moitteetonta toimintaa, tai ainakin vähitellen jo tapahtuvaa latausverkoston tihentymistä.

Teksti ja kuvat Jari Saarentaus