Autoteollisuuden kulutustavoite vastatuulessa – syynä katumaasturit ja dieselin alamäki

Katumaasturien menestys ja dieselin hiipuminen vaikeuttavat autotehtaiden matkaa päästötavoitteita kohti.

Tätä uutista tuskin kukaan Euroopan autoalalla haluaisi kuulla: henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvo nousi vuonna 2017. Muutos oli pieni, vain 0,3 g/km, mutta väärään suuntaan kulkevan kehityksen seuraamukset ovat huomattavat: autoteollisuus kamppailee kohti vuonna 2020 saapuvaa 95 hiilidioksidigramman päästökeskiarvoa. Viime vuoden heikennys nosti keskiarvon 118,1 grammaan, eli matka tavoitteeseen on pitkä.

Jos autonvalmistaja ei saavuta sille annettua tavoitearvoa (tavoitetta hienosäädetään merkin malliston mukaan), joutuu se maksamaan 95 euron sakkomaksun jokaiselta ylittyneeltä grammalta.

Vuotuiset sakkomaksut voivat nousta satoihin miljooniin, joillakin merkeillä jopa yli miljardiin. Moottori uutisoi aiemmin tällä viikolla PSA:n johtajan Carlos Tavaresin jo arvelleen päästörajojen uhkaavan tehtaita ja työpaikkoja, sekä avaavan markkinat kiinalaisten sähköautoille.

Päästötavoitteiden saavuttaminen jakaa automaailman köyhät ja rikkaat: arvokkaampien, ja siten hienompaa teknologiaa käyttävien premium-merkkien päästöt kasvoivat vain 0,1 g/km, kun massa-autoja valmistavien merkkien heikennys oli peräti gramma kilometriä kohden.

Katumaasturin kirous

Syitä päästökeskiarvon nousuun on kaksi. Dieselmoottorin suosion lasku on myrkkyä kulutukselle, jonka suoraa seurausta CO2-päästöt ovat.

– Viimeisen kymmenen vuoden positiivinen kehitys hiilidioksidipäästöissä on pääosin dieselmoottorin ansiota, summaa JATO Dynamicsin analyytikko Felipe Munoz.

Tiukentuneet päästömääräykset sekä Volkswagenin tarjoama kolaus dieselin maineeseen kitkevät polttoaineen suosiota, eikä etenkään edullisimmissa autoissa välttämättä ole kannattavaa tarjota enää dieselvaihtoehtoja.

Vastalääkettä dieselkrapulaan tarjoaa sähköistäminen, eli ratkaisut kevythybrideistä täyssähköautoihin. Automotive Newsin mukaan kuluttajat ovat yleisesti omaksuneet uusia teknologioita verkkaisesti, sillä usein niihin liittyy korkeampi hinta, tai sähköautojen kohdalla pienempi toimintamatka.

Hybridipanostuksen hedelmä

Hyötyjä on pitkän ajan hybridipioneeri Toyota: japanilaisjätti ilmoitti Geneven autonäyttelyssä korvaavansa dieselit hybrideillä, ja viime vuonna sähköistys siivitti Toyotan hiilidioksidipäästöjen keskiarvon Euroopan alhaisimmaksi. Toyotan keskiarvo 101,2 g/km alitti entisen ykkösen Peugeotin.

Ranskalaismerkin kohtalo kuvaa tilannetta Euroopassa: Peugeotin uudet katumaasturit 3008 ja 5008 SUV ovat myyneet erinomaisesti, mutta henkilöautoja korkeampina ja painavampina niiden päästöt ovat perinteisiä malleja korkeammat. Tuloksena 3,7 g/km kasvanut päästökeskiarvo. Samasta kohtalosta kärsii myös Škoda, kiitos Kodiaqin korkean myynnin ja Octaviaa suurempien päästöjen.

Euroopan valtamerkkien CO2-päästökeskiarvot vuonna 2017:

1. Toyota 101,2 g/km
2. Peugeot 104,5 g/km
3. Citroën 105,5 g/km
4. Renault 106,6 g/km
5. Fiat 115,6 g/km
6. Škoda 115,9 g/km
7. Nissan 115,9 g/km
8. Volkswagen 119,6 g/km
9. Ford 120,8 g/km
10. Opel 123,4 g/km

Teksti: Lauri Ahtiainen Lähde: Automotivew News, päästökeskiarvot JATO Dynamics