Ford Focus RS on älyttömän hauska – ansio kuuluu erikoiselle nelivedolle

GKN-yhtiön toimittamaa nelivetoa käytetään myös Land Rover Discovery Sportissa ja Range Rover Evoquessa.

Espanjan Valenciassa järjestetyissä ensikoeajoissa Ford Focus RS aiheutti poikkeuksellisen paljon naurunhetkiä. Kadulla auto oli vakaa, nopea ja käytökseltään neutraalin ja yliohjaavan väliltä.

Radalla autoa pääsi kokeilemaan hehkutetussa Drift Modessa – silloin pyyhkijöitä olisi tarvittu silmille, sen verran suuria naurunhetkiä reippaassa sivuluisussa liukunut Focus aiheutti.

Ansio kuuluu Fordin valitsemalle nelivetojärjestelmälle. Valmistaja esitteli ratkaisua voimansiirron mallilla, jonka komponenteista osa oli leikattu auki.

Teknologia tuttua Land Roverista

Focus RS:n neliveto ei varsinaisesti ole vallankumous – järjestelmän valmistava brittiläinen kKN on toimittanut vastaavaa nelivetoratkaisua aikaisemmin lisävarusteena Range Rover Evoqueen ja Land Rover Discovery Sportiin.

Urheilullisena autona Focus RS hyödyntää nelivetojärjestelmää kuitenkin aivan eri tavalla kuin Land Rover -konsernin maasturit.

Ei lainkaan tasauspyörästöä takana

GKN:n toimittaja järjestelmä jakautuu kahteen pääkomponenttiin. Etutasauspyörästöön yhdistetty Power Transfer Unit pyörittää kardaaniakselia. Normaalisti kardaani pyörittää takatasauspyörästöä, mutta GKN:n nelivedossa tasauspyörästön tilalla on RDU:ksi, Rear Drive Unit, nimetty järjestelmä.

RDU koostuu kulmavaihteesta, eli se kääntää auton pituussuunnassa pyörivän kardaaniakselin liikkeen poikittaissuuntaiseksi. Tältä akselilta voima välitetään vetoakseleille öljykylvyssä lepäävien seitsenlevyisten kytkinten kautta.

Käytöstä ohjataan sähköisesti

Kytkinten luistoa ohjataan sähköisellä ohjausyksiköllä. RDU voi kytkimien luistolla matkia perinteistä tasauspyörästön lukitusta. Matka-ajossa autosta voidaan tehdä etuvetoinen kytkimet avaamalla, mikä säästää hieman polttoainetta.

Tietokoneohjattujen kytkinten ansiosta nelivedon voimanjaolla voidaan tehokkaasti vaikuttaa ajoneuvon käyttäytymiseen, mitä englanniksi kutsutaan termillä torque vectoring. Focus RS:n tapauksessa voimanjakoon vaikuttavat mm. ohjauskulma, kaasun asento ja auton pystykiertymä, eli käytännössä se miten auto kääntyy pystyakselinsa ympäri.

Erikoista Focus RS:n järjestelmässä on se, että taka-akseli on välitetty pyörimään etuakselia nopeammin. Jos kytkimet lukitaan täysin, pyörivät takarenkaat eturenkaita nopeammin. Ford kertoo Focus RS:n nelivedon kykenevän välittämään 70 prosenttia voimasta taka-akselille.

Ajotilanteessa se on järkevää vain silloin, kun auton halutaan yliohjaavan. Mikäli auto halutaan irrottaa täysin luistoon, voidaan kaikki taakse tuleva voima ohjata ulkokurvin takapyörään.

Varmempaa keinoa sladin alkamiseen ei juuri ole – ja siksi Focus RS:n Drift Mode on syntisen hauska tapa ajaa kilparadalla.

Riskinä lämpeneminen

Kytkimien luistoon perustuvan järjestelmän ongelmana on lämmöntuotto. Ford kehui auton suoriutuvan 30 minuutin rata-ajosta ongelmitta. Käytännössä viestin voi lukea toisin päin: yli 30 minuutin ajon jälkeen neliveto vaatii jäähdyttelyä.

Sitä tukevat myös Valencian julkaisutilaisuudessa tehdyt järjestelyt. Lähtö- ja driftausjärjestelmää esiteltiin kahdella vuorottelevalla autoparilla, toiset jäähtyivät kun toisilla ajettiin. Myös rata-ajossa autojen annettiin jäähtyä vähän väliä.

Käytännössä puolen tunnin ajosuoritus on tyypillisellä ratapäivällä jo varsin paljon. Siten voidaan puhua pienestä kauneusvirheestä, mikäli järjestelmä osoittautuu muuten luotettavaksi.

Katso myös Moottorin koeajo Ford Focus RS:stä.

Lähde: Ford & GKN, teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen