Koeajo: BMW i3 – upea pieni sähköauto

BMW i3 todistaa, ettei pienen sähköauton tarvitse tuntua pölynimurilta. Hyvää: Tunnelma, muotoilu ja toimivuus. Huonoa: Toimintamatkaan nähden kallis.

BMW i3 on riemastuttava poikkeus sähköautomaailmassa. Pölynimurin sijaan se näyttää futuristisen sympaattiselle, kuin lupaukselle paremmasta tulevaisuudesta.

Hiilikuituinen kori kätkee raikkaat sisätilat. Ympäristöystävällisyys ei rajoitu sähköauton paikallispäästöttömyyteen, sillä rakenteissa ja verhoilussa on suosittu kierrätysmateriaaleja.

Kojelaudan ja oviverhoilun rungot ovat rujoa kuitupohjaista materiaalia. Karuus kääntyy voitoksi taidokkailla tekstiilivalinnoilla ja teknisyyttä pehmentävillä puupaneeleilla. Toki i3:n voi tilata myös koeajoautoa rauhallisemmalla sisustuksella.

Mittariston ja iDrive-käyttöliittymän näytöt kelluvat kojelaudan päällä. Ilmalämpöpumpulla toimivaa ilmastointia ja musiikkisoitinta hallitaan onneksi perusbemarien näppäimillä.

Nelimetriseen autoon on järjestetty tilantuntua korvaamalla perinteinen B-pilari kaapparimallisella takaovella. Kulku pikkuautomaiselle takaistuimelle käy vaivatta, mutta vasta eturivillä istuvan avattua oveen asennetun turvavyönsä. Ratkaisu muistuttaa viime vuosikymmenen Mazda RX-8 -urheiluautosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yhden polkimen taktiikka

Ovilla BMW on lähellä sortua turhaan kikkailuun, mutta kokonaisuutena i3 tuntuu raikkaalta ja vastuulliselta designtuotteelta – tunnelmassa on paljon samaa urheiluhybridi i8:n kanssa.

Sähkökäyttö vahvistaa muotokielen tunnelmaa. BMW herää välittömästi singahtelemaan ääneti pitkin ruuhkia. Sähkömoottorit jarruttavat täydellä teholla pelkällä kaasun kevennyksellä, joten tottunut i3-kuljettaja turvautuu perinteiseen jarrupolkimeen vasta hätätilanteissa.

Korkeana ja kapeahkona autona i3 ei edusta perinteistä ajamisen iloa, mutta välittömän reagoinnin ja pirteän tunnelman ansiosta ratissa huomaa hymyilevänsä.

Närää aiheuttaa vain vaihdevipuna toimiva mötikkä: kammen kääntö eteen aktivoi ajovaihteen, vääntö taaksepäin kytkee pakin. Perinteisiin automaattivaihteistoihin kouliintunut lihasmuisti oppii hitaasti uusille tavoille.

Matkanjatkaja pelastaa

BMW tarjoaa i3:een kahta akkuvaihtoehtoa. 60 amppeeritunnin eli 18,8 kilowattitunnin versio maksaa 39 067 euroa, mutta vain puolentoista tonnin lisäpanostuksella akku kasvaa 94 amppeerituntiin eli 27,2 kilowattituntiin.

Satsaus kannattaa, sillä suuremmalla akulla i3 taittaa noin 200 kilometriä. Se riittää useimmille kaupunkiolosuhteissa, mutta kalpenee pahasti esimerkiksi Renault Zoelle Opel Ampera-e:stä puhumattakaan.

Onneksi lisävarusteinen CCS-pikalataus täyttää akusta 80 prosenttia alle puolessa tunnissa.

Suomen harvaa latausverkkoa vastaan i3 taistelee REXillä, eli pulasta pelastavalla bensiinimoottorilla. Noin 4 500 euroa maksava 647 kuutioinen kaksisylinterinen matkanjatkaja käynnistyy akun hiipuessa tai ennakoidusti kuljettajan käskystä.

Tavaratilan alle kätketyllä polttomoottorilla ei ole mekaanista yhteyttä pyöriin. Se toimii akun varausta ylläpitävänä aggregaattina.

Monimutkaisuus verottaa höytysuhdetta, mutta 9 litran tankilla taittaa yli 100 kilometriä.

Sähköautopuristi voi nähdä bensiinikäyttöisen matkanjatkajan menneisyyden likaisena painolastina, mutta uuteen tottuvalle sen olemassaolo tuo turvaa.

Vaikka BMW i3:n saapumista Suomeen on odotettu kolmisen vuotta, tuntuu auto yhä ajankohtaiselle. Näppärän ajettavuuden ja kiehtovan muotoilun yhdistelmä muistuttaa urheiluautoja muussakin kuin takavetoisuudessa: kiehtovasta tunnelmasta nauttiakseen on valmis tekemään kompromisseja. Esimerkiksi sellaisia, joita sähköautoilu Suomessa vielä toistaiseksi vaatii.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen