Koeajo: Aurinkokuninkaan paluu – Renault Mégane R.S.

Taistelu C-segmentin sporttiherruudesta sen kuin kiristyy, mutta pirteä Renault Mégane R.S. pysyy kärkijoukon tahdissa. Hyvää: suorituskyky, alusta, tyyli. Huonoa: kesän odottaminen, kilpakumppaneita riittää.

Kun ensimmäinen Renault Sportin käsittelemä Mégane esiteltiin 2004, oli C-segmentin arkisportilla tehtaan mukaan vain neljä muuta kilpailijaa. Kapealta kuulostava segmentti on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kasvanut kakku on tuonut mukanaan uusia haastajia ja nyt kolmannen sukupolven Renault Mégane R.S. saakin peräti kahdeksan kilpailijaa.

Terävien spoilereiden ja jäykkien jousitusten luokassa Renault lähtee kuitenkin taistoon hyvillä mielin. Renault Sport on brändi, joka tunnetaan ennen kaikkea ensiluokkaisesta alustatyöskentelystä. Uutta ideaa on haettu myös perus-Méganen 4Control-nelipyöräohjauksesta, jota ei ole sporttiversiossa suinkaan romutettu, vaan se on valjastettu ketteryyden alttarille. Mégane R.S. nähdään pitkästä aikaa myös Suomessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pariisin muotoviikot

Renault Mégane R.S. säväyttää heti olemuksellaan. Poissa ovat kilpailijoiden vihaiset teinispoilerit ja punaiset aksentit. Uutuusväri Tonic Orange suorastaan hehkuu suomalaiseen kaamostajuntaan. Edessä uutta on Renault Sportin viilaama keulailme R.S. Vision -apuvaloineen. Kyljissä huomio kiinnittyy lokasuojien ilma-aukkoihin, ja takana uutta on diffuusorin ja keskipakoputken tuoma urheilullisuus.

Kasvaneen raidevälin ansiosta ulkonäköön on tullut asennetta myös leveämpien lokasuojien muodossa (+60 mm edessä, +45 mm takana). Lopputuloksena on ehkä markkinoiden makein arkisportti, joka saa päät kääntymään hyvällä tavalla.

Sisälläkin vähemmän on enemmän. Sportti-istuinten lisäksi matkustamoon on lisätty vain hiukan punaisia ompeleita ja somistepaloja – siinä se. Muuten vallitseva tunnelma on ranskalainen odotusaula, mikä on arkiautolle erittäin suotavaa. Myös Méganen tilat ovat ennallaan.

Renaultin Multi-Sense-ajotilavalitsinkin on rajujen ruutulippunappien aikakaudella vain yksi hillitty näppäin kojelaudassa. Ekotila on nimetty uudelleen Comfortiksi, Neutralilla auto on sopivan hillitty päiväkodin parkkipaikalle ja Sport-tilalla olemukseen tulee jo kohtuullinen annos melua ja kulmikkuutta. Lisäksi käytössä on erillinen Race-ratatila, jolloin ajonvakautus todella pysyy pois ja muun muassa 4Control-nelipyöräohjauksen ohjelmointi muuttuu aggressiivisemmaksi.

Parhaassa etuvedossa

Renault Sportin luomus on saanut uuden moottorin, johon on lainattu asiantuntemusta F1-tiimin puolelta. 1,8-litrainen 4-sylinterinen bensiiniturbo puhkuu 280 hevosvoimaa ja 390 newtonmetriä, joiden turvin R.S. asettuu kilpakumppaneidensa keskikastiin. Koska huipputehot saadaan kierrosluvulla 6 000 r/min ja huippuvääntö alueella 2 400 – 4 800 r/min, on moottori hyvä yhdistelmä arkista joustavuutta ja aktiivisen ajamisen riemua. Käyntiääni muistuttaa lähinnä iloista kurlausta, johon sekoittuu satunnaisesti nykyturboille tyypillisiä pöräyksiä.

Voima välitetään eteenpäin kahdella 6-vaihteisella askivaihtoehdolla, joista EDC-kaksoiskytkinvaihteisto on samalla Suomen tuontiohjelman ainut vaihteistoversio. Pääosin hyvin toimiva automaatti sopii suorituskykyiseen auton tyyliin vaihtolapojen ja lähtöavustimen kera. Nopeasti kokeiltu manuaalivaihteisto on toteutukseltaan hyvää keskitasoa ja se sopii auton luonteeseen vieläkin paremmin.

R.S. ei olisi nimensä veroinen, ellei Renault Sport olisi ladannut kaikkea osaamistaan etuvetoisen auton alustaan. Tavoitteena on ollut hallita pyörän liikkeitä pidon varmistamiseksi. Lopputuloksena on hyvin toimiva alusta, joka ei anna auton häiriintyä tien epätasaisuuksista. Jotkin töyssyt toki tuntuvat matkustamossa, mutta iskunvaimentimien yhteyteen lisätyt hydrauliset pohjaanlyöntivaimentimet pitävät kivirekivertaukset sopivan kaukana.

Vaikka ohjaus on aika eristetty etupyörien tuntumasta, on ohjausvaste on kuitenkin fantastisen luonnollinen verrattuna moniin puudutettuihin kilpailijoihin. Mutkan jyrkkyys näkyy usein kuljettajan hymyssä. Nelipyöräohjaus tosin aiheuttaa hienosäätöä ohjausliikkeen määrässä. Takarenkaat kääntyvät matalilla nopeuksilla eturenkaisiin nähden enimmillään 2,7° vastakkaiseen suuntaan ketteryyttä varten ja yli 60 km/h nopeuksissa 1° samaan suuntaan vakauden nimissä.

Vielä rajumpaan menoon tarjolla on tavallisen Sport-alustan lisäksi kovempi Cup-alusta. Erinomaisen sileällä Jerezin moottoriradalla auto hallitsee liikkeensä upeasti ja virne säilyy perättäisillä kierroksilla. Renaultin mukaan Cup-jouset ovat 10% jäykemmät ja niiden lisäksi jämäkämpi alusta tuo etuakselille tasauspyörästön Torsen-lukon. Samalla lisävarustelistalta aktivoituu mahdollisuus kelluviin jarrulevyihin, joiden alumiiniset keskiöt säästävät 1,8 kiloa jousittamatonta massaa per kulma.

Kesää odotellen

Horisontissa siintää jo pirteämpi Renault Mégane R.S. Trophy, joka nostaa teholukeman 300 hevosvoimaan (& 400 Nm) ja sen vakiovarusteina ovat Cup-alusta ja kelluvat jarrulevyt. Myös Trophy tullaan näkemään kotimaan tuontiohjelmassa. Renault ei myöskään sulkenut pois vieläkin ratapainotteisempien malliversion toteutusta edeltäneiden R.S.-mallien hengessä.

Mutta ennen kaikkea tätä Mégane R.S. saapuu Suomeen kesän kuluessa ja hyttysten ininään mennessä varmistuu myös tuotavien autojen varustelu ja hinnoittelu. Jos kiikarissa on tämän segmentin auto, voi ostohousut pukea rauhallisin mielin: luvassa ovat ostajan markkinat, jossa rankinta on jokaisen vaihtoehdon koeajaminen.