Koeajo: BMW i5 Touring – sähköfarkulla voi ajaa ilman käsiä

BMW i5 Touring on sähköisen voimalinjan omaava edustusfarmari, joka valloittaa myös suomalaisten sydämet.

Puut vilisevät silmissä saksalaisen autobahnin molemmin puolin. Ajan Muchenin liepeillä olevaa moottoritietä ja BMW:n uuden sähköisen farkkumallin mittarissa seisoo lukema 202 km/h. Vauhtia on reippaasti, mutta tyhjänä ammottava pikatie kutsuu kokeilemaan. Eikä tässä rikota lakia, sillä nopeusrajoitus on vapaa.

Kotimaassa kahden sadan kilometrin tuntunopeutta ei pääse kokeilemaan muualla kuin moottoriradalla, joten i5:n ratissa alkaa välittömästi lapsettamaan. Tällaisen vauhdin kerääminen ei tuota uudelle i5 M60:lle vaikeuksia. Vauhti ei tunnu juuri miltään, sillä i5 Touring etenee eleettömästi ja vakaasti myös kovissa vauhdeissa.

Mittariin kelautuu 200 km/h kuin itsestään, ja menohaluja riittäisi kovempaankin ajoon. Tällä kertaa huippujen kokeilemiselle ei ole aikaa, sillä pian käännymme vapaan rajoituksen tieltä kohti pikkuteitä ja niiden päässä siintävää lounaspaikkaa. Sieltä ajoon napataan valjumpi tehoversio, eli eDrive 40.

BMW:n i5 Touringin uutuusarvo on lähinnä farmarimallin korirakenteessa, sillä malli on julkaistu jo aikaa sitten. Merkintä Touring kuitenkin muuttaa peliä. Ainakin suomalaisittain. Meillä farmarimallit ovat ”The Autoja”, sillä mökille on hyvä matkustaa kontti rojua täynnä. BMW:n tapauksessa tavaratila nielaisee sisäänsä 570 litraa.

I5 Touring lukeutuu harvaan joukkoon farmarimallisia sähköautoja. Sen kilpailijat on tällä haavaa nopeasti lueteltu: Peugeot 308 SW, MG 5, Opel Astra Sports Tourer, VW ID7 Variant ja Porsche Taycan Cross Turismo. Pian luvassa on toki myös Audin vastaisku. Näistä BMW:n kanssa kilpailee lähinnä VW ja Audi, sekä pienellä varauksella Porsche. Baijerilaisella laatufarkulle on siis sähköisessä maailmassakin tilausta.

Voimakas tai typerän voimakas

Voimalinjaa on saatavilla kahta versiota: eDrive 40 ja M60 xDrive. Näistä jälkimmäinen on raivokas tehopakkaus, sillä tehoa on 601 hevosvoimaa ja vääntöä 795 Nm. Lukemat ovat sellaiset, että polttomoottoripuolella oltaisiin superautokategoriassa. Kiihtyvyyden puolesta toki nytkin, sillä nollasta sataan mennään alta neljän sekunnin.

Kovin nuhaiseksi ei 40-versiotakaan voi väittää, sillä 6,2 sekuntia on varsin riittävä suurimmalle osalle kuljettajia. Tehoa miedommasta mallista napataan 340 hevosvoimaa ja vääntöä 430 Nm. Normaalissa ajossa miedompi versiokin on varsin reipas kulkumielessä.

Myös latauspuoli on kunnossa, sillä 81 kW:n akku imaisee virtaa nopeimmillaan 205 kW nopeudella. Toki suurempi merkitys on latauskurvilla, mutta sekin puoli on hallussa, sillä 10–80 prosentin latausaika on 30 minuuttia. Myös AC-lataus on nopea: 22 kW.

Vaikka voimaa piisaa, ovat suurimmat avut oikeastaan ajettavuudessa. I5 Touring on hiljainen, vakaa ja laadukas. Ajotuntuma on monella tapaa yllätyksetön, sillä auto tuntuu kulkevan kuin kiskoilla. Ohjaus on looginen ja sähköinen tehostus on onnistuttu simuloimaan tunnokkaaksi. Se ei ole tätä nykyä itsestäänselvyys.

BMW on onnistunut i5 farmarin kohdalla myös alustan suunnittelussa. Tuntuma on mukava, mutta samaan aikaan urheilullinen. Monessa kohdassa nämä sulkevat toisensa pois, mutta i5:n kohdalla kompromissi on hyvä.

Kun penkistä saa riittävän reisituen ja säätövaraa riittää muutenkin, on istumalihasten alla yksi mukavimmista automalleista. BMW on niin hyvä, että se tekisi mieli nostaa markkinoiden parhaan sähköauton paikalle.  

Saisiko olla itsestään ajava auto?

Uusi viitossarjalainen tarjoaa paljon myös ajoavustimien muodossa. Mikäli lisävarustelistalta on ruksittu kohta driving assistant professional, on kyseessä mukautuvan vakionopeudensäätimen ja aktiivisen kaista-avustimen yhdistelmä. Kyseessä on järjestelmä, joka kykenee autonomiseen ajamiseen.

Mikäli lainsäädäntö niin sallii, voi i5 Touring ajaa moottoritiellä itsenäisesti. Moottoritieavustin hoitaa ajosuoritteen ilman, että kuljettaja puuttuu peliin itse. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä Saksassa ja Pohjois-Amerikassa. Se toimii moottoritiellä, jossa on kaksi tai useampia kaistoja samaan suuntaan, ja vastaantuleva liikenne on erotettu keskikaiteella.

Moottoritieavustin on yksinkertainen käytettävä. Kun autonomisen ajamisen ehdot täyttyvät, auto vinkkaa siitä mittaristossa, ja kädet voi irrottaa ratista. Auto ajaa itsenäisesti, mutta vaatii kuskin katseen eteenpäin, sillä ohjauspyörän takana istuva luonnollinen henkilö on edelleen vastuussa autosta. Käsiä ohjauspyörässä ei silti tarvitse pitää ja jalatkin voi siirtää pois polkimilta.

Kun tällaista avustinta pääsee kokeilemaan ensimmäistä kertaa, saattaa hieman hirvittää. Se nimittäin sotii kaikkea sitä vastaan, mitä autolla ajamisesta on tähän ikään tullut opittua. Tuntumaan tottuu kuitenkin nopeasti, ja auto saavuttaa luottamuksen nopeasti. BMW on rauhallinen ja taitava kuski. Kun tällaiseen järjestelmään tottuu, on hankala tottua siitä pois.

Vastaavaa itsestään ajavaa järjestelmää tavataan mm. Fordissa, mutta BMW:n motariavustin on viety hieman pidemmälle. Auto nimittäin suorittaa myös kaistanvaihdon itsenäisesti, toisin kuin Fordin tapauksessa. Järjestelmä myös ennakoi, ja ehdottelee vapaampaa ajokaistaa itsenäisesti. Nämä ehdotukset pitää vain hyväksyä kuskin toimesta.

Yksi BMW:n ehdottomia etuja on se, että sen sähköautot näyttävät oikeilta ajoneuvoilta, eivätkä kummallisilta sähkösämpylöiltä. Harjaantumaton silmä ei välttämättä edes huomaa kyseessä olevan 5-sarjan sähköauton, ja se on hyvä juttu.