Koeajo: Kia Sorento Hybrid – kuin liikkuva yökerho

Uuden polven Kia Sorento Hybrid tuo pieniä uudistuksia kookkaiden katumaastureiden luokkaan. Hohtava ulkoasu ja tumma sisustus värivaloineen tuovat tosin mieleen korona-ajan yökerhon. Hyvää: koko, varusteet, saatavana seitsenpaikkaisena ilman rajoituksia. Huonoa: näkyvyys taakse.

Neljännen sukupolven Kia Sorento Hybrid on eräs automalleista, jotka jäivät hiukan koronaviruspandemian alkuviikkojen jalkoihin, sillä korealaismerkin kookkaan katumaasturin uusin painos piti esitellä Geneven viime hetkellä perutussa autonäyttelyssä. Sen jälkeen tietoja autosta on tullut tipoittain.

Ei liian iso, ei liian pieni

Amerikkalaishenkinen leveähymyinen ilme sopii Sorenton kokoiselle autolle tavallaan hyvin, kunhan 4,8 metriä pitkää ja 1,9 metriä leveää autoa luotsaa ahtaimpia keskustoja väljemmillä vesillä. Akseliväli on kasvanut enemmän kuin Sorenton pituus, joten etu- ja takaylityksiä on viilattu hiukan. Muuten auto on kasvanut ulkoisesti 10 mm joka suuntaan. Maavarassa on voimalinjasta riippuen muutaman millin ero, hybridin 174 millimetrin maavaran ollessa se matalampi vaihtoehto.

Muutoksilla toisen istuinrivin tilat ovat kasvaneet melkoisesti, ja valinnaiselle kolmannelle istuinriville on saatu lisää tilaa. Myös tavaratilaa on saatu kasvatettua, vaikka hybriditekniikka asettaakin paineita tilankäytön suhteen. Tavaratila on viisipaikkaisessa mallissa 697-litrainen, mutta laajennusmahdollisuuksia löytyy 2 085 litraan asti.

Ovelasti suunniteltu mitoitus osuu esimerkiksi Škoda Kodiaqin ja BMW X5:n välimaastoon. Luokassaan mielenkiintoisesti Sorento on saatavana viisipaikkaisen lisäksi aina seitsenpaikkaisena – myös nelivetoisella lataushybridivoimalinjalla.

Yökerhotunnelmaa

Hohtavan ulkokuoren alla piilee tällä kertaa tummaan nahkaverhoiluun somistettu matkustamo. Istuinten verhoilu, kojelaudan somisteet sekä matkustamon sinivioletti valaistus tuovat mieleen ennen korona-aikaa tavatut yökerhot. Tietoviihdejärjestelmästä löytyy kuitenkin kylpylämäisempi mahdollisuus kuunnella myös rentouttavia luonnonääniä tai kytkeä popit soimaan vain etuistuimille, mikäli takapenkeillä nukutaan. Kojelaudan tuuletussuulakkeet on jännittävästi jaettu ylä- ja alaosaan, joten lämmintä ilmaa voi kohdistaa vaikka polviin.

Kojelaudan tietoviihdejärjestelmän kosketusnäyttö on 10,25-tuumainen ja tukee muun muassa Android Autoa ja Apple CarPlaytä. Valikoiden perusrakenteet ovat tuttuja Kian ja Hyundain järjestelmien aiemmille käyttäjille. Parhaimmillaan ruutu on näyttäessään Sorenton 360 asteen ympäristökameroita, joten peruuttaminen ja pysäköintiruutuun kohdistaminen sujuvat kohtuullisen vaivattomasti. Tarjolla on myös reilu valikoima usb-liittimiä ja Qi-standardin langaton latauslevy älypuhelimelle. Bosen äänentoistojärjestelmä soi kohtuullisesti, kunhan säädöt saa kohdalleen.

Ilahduttavasti ilmastointilaitteen hallinta onnistuu tavalliseen tapaan omilla painikkeilla, ja valittavana on jopa pelkän kuljettajan paikan lämmitys tai jäähdytys. Kyynärpäätilaa on puolestaan raivattu rullatyyppisellä vaihteenvalitsimella, joka on toiminnaltaan kiitettävän selkeä.

Näkyvyyden apukeinot

Digimittariston koko on 12,3 tuumaa. Sen näkymät eivät ole erityisen kattavasti muokattavissa, mutta mittaristoon saa näkyville kohtuullisen määrän tarpeellista tietoa esimerkiksi hybridijärjestelmän toiminnasta tai kulutuksesta.

Kian yllätys on, että Sorentossa on hyvien peilien lisäksi vilkun yhteydessä aktivoituvat takaviistoon osoittavat kamerat, joiden kuva näytetään reaaliajassa mittaristossa. Pään kääntämistä ei havainnoinnissa korvaa mikään, mutta yhdessä tuulilasin heijastusnäytössäkin näkyvien kuolleen kulman varoitusten kanssa apuvälineet vähentävät kuljettajan epävarmuutta vallitsevasta liikennetilanteesta. Sorenton kohdalla heikoin näkyvyys on suoraan taakse, joten ehkäpä faceliftissä nähdään mahdollisuus vaihtaa vielä taustapeiliin takakameran kuva.

Hybridinä ja dieselinä

Sorento saapuu markkinoille hybridikärjellä, ja 1,6-litraisen ahdetun bensiinimoottorin yhteydessä nähdäänkin sähköavusteista tekniikkaa. Valittavana on etuvedon lisäksi neliveto.

230 hevosvoiman hybridivoimalinja liikuttaa Sorentoa enemmän kuin riittävästi, eikä itsenäinen hybridi vaadi kuljettajalta erityistä huomiota. Maantiepainotteisessa ajossa keskikulutus asettui 7 litran tuntumaan 100 kilometrillä, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Kaupunkilukemat karkaavat helposti yli kymmenen litran. Hybrideissä käytetään kuusivaihteista automaattia, jossa momentinmuunnin on korvattu sähkömoottorilla. Vaihdot tuntuvat hiukan, mutta eivät merkittävästi. Voimalinjan ansiosta hybridillä on myös kohtuulliset vetomassat.

Ensi vuonna tarjolle tulee myös aina nelivetoinen 265 hevosvoiman lataushybridiversio pääpiirteittäin samasta voimalinjasta. Mallille lupaillaan noin 53 kilometrin sähköajoa yhdellä latauksella.

202 hv:n dieselvoimalinja on sekin tarjolla aina nelivetoisena. Versio on suunnattu paljon ajaville, jotka vaativat autolta mahdollisuutta hiukan painavampiin perävaunuihin. Vaihteistona on uusi kahdeksanvaihteinen kaksoiskytkin-automaatti.

Alusta on tasapainoisesti pehmeänpuoleinen myös Ouninpohjan kuopissa, eikä äänieristyksessäkään ole moitittavaa. Ohjaustunto on olematon mutta ohjaus luonteeltaan lineaarinen, sopivasti painotettu ja kohtuullisesti keskittävä.

Uusi Sorento on vilkaisemisen arvoinen vaihtoehto tämän kokoluokan autoa tarvitsevalle. Ei ihme, että Kia arvioi nipistävänsä asiakkaita myös lokeronsa ulkopuolelta.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen

Päivitetty 18.11.2020: täsmennetty maavaraa koskevaa ilmaisua