Koeajo: uudistettu Peugeot 3008 Hybrid omaa muutakin kuin tyylin ja töpselin

Peugeot 3008 sai uuden ilmeen ja takalokasuojaan pistokkeen. Hyvää: tyylikkäät tilat, mukavuus, hiljaisuus, helppokäyttöisyys. Huonoa: massa, ohjaustunto.

Peugeot 3008 on kestänyt hyvin aikaa niin näöltään kuin ominaisuuksiltaankin, ja uudella maskilla sekä valoilla selviää vielä muutaman vuoden tästä eteenpäinkin. Aikanaan radikaalisti uudistunut ohjaamo on edelleen piristävän tyylikäs kilpailijoihin verrattuna.

Teknisesti 3008 on ennallaan: voimalinjoiksi on tarjolla perinteisten 1,2-bensan (130 hv) ja 1,5-dieselin (130 hv) lisäksi kaksi tuoreempaa lataushybridiversiota. Ne esiteltiin juuri ennen koronan ilmaantumista, mutta myynti on vasta pääsemässä vauhtiin. Nelivetoista (300 hv) versiota pääsimme ajamaan vuosi sitten Ranskassa, mutta vasta nyt on edullisemman etuvetoisen (224 hv) vuoro.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mukava matkakumppani

Peugeot 3008 on ensivaikutelmaltaan mukava. Tuo tylsä adjektiivi kattaa monta ominaisuutta pehmeän jousituksen ja vaimean äänitason lisäksi. Mitoiltaan kompaktina auto on helppo ja kevyt ohjastettava.

Silti tilaa on riittävästi niin edessä kuin takanakin. Ajoasento ja istuimen muodot ovat luontevat. Selkeämuotoinen tavaratila on helppo pakata ja suurentaa. Peugeotille tyypillinen ohjaamo pienine ratteineen tai nappulajärjestelyineen saattaa kavahduttaa lyhyellä koeajolla, mutta omaksumiselle kannattaa antaa aikaa.

Lyhyet matkat sähköllä

Lataushybridijärjestelmä muodostuu 1,6-litraisen bensaturbon (181 hv) ja kahdeksanvaihteisen automaatin väliin asennetusta etusähkömoottorista (110 hv) sekä matkustamon lattian alla olevasta litium-ioniakustosta (13,2 kWh). Järjestelmän yhteisteho on 224 hv, mutta perusmalliin verrattuna yli 400 kilon painolisä vie parhaan terän suorituskyvystä etenkin sähköllä ajettaessa. Hybrideille ominainen hentoinen vetopito ja ohjaustuntuma eivät muutenkaan houkuttele urheilusuorituksiin.

Talvi ja kylmyys tuovat hybridille haastetta. Lämpöä kyllä riittää, mutta lämmittäminen vie runsaasti virtaa, ja toimintamatka sähköllä putoaa 40 kilometriin jo nollakelissä. Yli viiden asteen pakkasella bensiinimoottori käynnistyy aina lämpiämään, eikä päästöttömiä kilometrejä enää tule. Akun tyhjennyttyä kulutus pysyy alle seitsemän litran sadalla. Akun lataus vie vähimmillään pari tuntia.

Talveen osunut koeajo pisti miettimään, löytyisikö lompakosta vielä viisi tonnia lisää nelivetoversiota varten. Ylimääräistä tehoa ei liukkaalla kaipaa, mutta maasturin näköisellä autolla on noloa juuttua kinokseen tai nuljuta sivusuunnassa liikennevaloista lähdettäessä.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka