Koeajo: Volkswagen Polo TGI liikkuu jätteillä puhtaasti, edullisesti ja kotimaisesti

Biokaasulla ajettuna Volkswagen Polo TGI on yksi markkinoiden halvimmista päästöttömistä vaihtoehdoista. Hyvää: ajettavuus, biokaasun päästöttömyys, edulliset käyttökustannukset. Huonoa: puhdittomuuden tuntu, pitkät välitykset, automaattivaihteistoa ei saatavilla, tavaratila.

Polttoaineiden ja sähkön hinnan kohotessa biokaasulla toimivat autot, kuten Volkswagen Polo TGI, nostavat osakkeitaan. Suomalaisista jätteistä tehdyn biokaasun hinta on säilynyt liki entisellään, kun taas venäläisen maakaasun hinta on noussut sen yläpuolelle. Olisi voinut luulla jätteistä tehdylle dieselille käyvän samoin, mutta sen hintaa on nostettu samassa tahdissa fossiilisen dieselin kanssa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Puhtaalla omallatunnolla

Biokaasulla ajettaessa pakoputkesta tulee toki päästöjä aivan kuten maakaasullakin, mutta jätteistä tehtynä biokaasu saa laskennallisen hyvityksen päästöttömäksi. Mädäntyessään jätteet nimittäin muodostaisivat metaania, joka on moninkertaisesti pahempi ilmastovaikutukseltaan kuin hiilidioksidi.

Niinpä kaasu-Pololla voi ajaa yhtä hyvällä omallatunnolla kuin sähköautolla. Jollei paremmallakin, sillä valmistamisen päästöt ovat vähäisemmät, ja ilman kongolaisten lasten kaivamia metalleja.

Polo ei ole kuitenkaan halvin kaasuvaihtoehto, sillä saman tekniikan omaava espanjalaisserkku Seat Ibiza päihittää sen tuhannella eurolla. Sähköautoista hinnassa lähimmäksi puolestaan pääsee Volkswagen e-Up.

Kaasukaksikon käyttökulut jäävät dieselmäisen alhaisiksi: polttoaineeseen menee noin 6 euroa sataa kilometriä kohden. Pikkuautoja näkee harvemmin työsuhdeautoina, mutta Polo TGI:n kiinnostavuutta tässä mielessä lisää se, että WLTP-hiilidioksidigrammat jäävät tasoon 100 g/km. Niinpä Polo saa lisäporkkanana 85 euron alennuksen autoedun verotusarvosta.

Ahkeralle kepittäjälle

Kaasu-Polon moottori on tuttu litrainen ahdettu kolmisylinterinen. Sekä tehoa että vääntöä on vähemmän kuin bensiiniversiossa. Yhdessä kaasusäiliöiden sadan kilon lisäpainon kanssa suorituskyvystä on hävinnyt paras terä. Tukkoista vaikutelmaa tehostavat pitkät välitykset ja vaihdeopastin, joka ehdottelee kuutosvaihdetta jo 60 km/h -nopeudesta alkaen.

Pykälää pienemmällä voimaa on enemmän läsnä, mutta ohituksiin tarvitsee pudottaa vielä toinen lovi. Huipputeho tulee vastaan jo 4 000 kierroksella, ja tuon rajan yli huudattaminen tuottaa enemmän ääntä kuin tehoa. Kolmipyttyisen pörinä sentän on nuotiltaan urheilullinen. Kaasumoottorin kylkeen ei saa automaattivaihteistoa.

Ajotietokone tikkaa nelosella alkavia kulutuslukemia, mutta lopputankkaus tuo iloisen yllätyksen. Pääsimme koeajossa täydellä kaasusäiliöllä 410 kilometriä ja tankkiin meni 15,1 kg biokaasua, joten kulutus on tismalleen luvatun mukaiset 3,7 kg/100 km. Kaasun voi ajaa huoleti loppuun, sillä moottori siirtyy huomaamattomasti käyttämään bensiiniä yhdeksän litran varasäiliöstä.

Uudistetulla ilmeellä

Polo sai täksi vuodeksi kasvojenkohotuksen, missä maski, valot ja puskurit veisteltiin uusiksi. Parhaiten uuden vuosimallin tunnistaa leveämmistä takavaloista. Sisällä suurin uudistus on digimittaristo, jossa näkymävaihtoehtoja on kolme, vaikka kaikkien tietomäärä olisi mahtunut ruutuun kerrallakin.

Varustelultaan kaasumalli on aina Style Business. Siihen ei kuuluu ylenpalttisesti herkkuja, mutta mitään oleellista ei puutukaan, ehkä ristiseläntuen säätöä lukuun ottamatta.

Vaihdekeppi, käsijarrukahva, virtalukko ja perinteiset lämmönsäätimet vievät boomerit muistojen bulevardille. Fiilis vahvistuu ajossa. Tuntuma tiehen välittyy selkeästi niin ohjauksen, ahterin kuin korvienkin kautta. Ja mitä talvisemmaksi keli muuttuu, sen hauskempaa Pololla kurvailu on.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka