Koeajo: Volvo EX60 on ehkä kaikkein tärkein sähkö-Volvo – onko se oikeasti sisarmalleja kehittyneempi?

Nyt on Volvon aika täyssähköistää myös kovin myyntimalli. Volvo EX60 tuo mukanaan uutta ja vanhaa.

Volvo ei ole uusi tekijä täyssähköautojen parissa, mutta viimeaikaisten esitysten taso on ollut nätisti sanottuna vaihtelevaa. Tähän asti ruotsalaisvalmistaja on esitellyt mallit EX40 (os. XC40 Recharge), Moottorin käyttötestiäkin tähdittänyt EX30, EX90 ja ES90.

Se olennaisin luokka on kuitenkin saanut pärjätä tähän saakka lähinnä lataushybridivoimalinjan voimin. Volvo XC60, joka jatkaa yhä EX60:n rinnalla elämäänsä täysin omana, polttomoottorilla varustettuna autona, on ollut vuosia Volvon suosituin automalli. Ei ole varsinaisesti ihme, ettei täyssähköön siirtymistä uskallettu tehdä heti kovimman myyntimallin kohdalla. Ensin täytyi saada opetella muutama yritys muissa segmenteissä ja oppia virheistä. Mutta onko niin tehty?

Vuoden 2025 alussa Volvo nouti eläkkeeltä takaisin entisen pääjohtajansa Håkan Samuelssonin, joka tuskin on ehtinyt tehdä kovinkaan mullistavia kurssin muutoksia ennen EX60:n esittelyä. Ja joku syyhän Jim Rowanin pääjohtajuuspestin lyhytaikaisuudelle täytyy olla. Siirrytään nyt kuitenkin testaamaan itse autouutuutta.

Enemmän kyvykkyyttä, vähemmän korjausmahdollisuuksia

EX60:n merkittävyydelle Volvon katalogissa on segmentin suosion lisäksi toinenkin syy. Se on ensimmäinen SPA3-perusrakennetta hyödyntävä auto. Perusrakenne tuo uusina asioina mukanaan muun muassa megacasting-tekniikalla valmistetun korin takaosan pohjan. Yhdellä valuosalla on saatu korvattua yli sata aiemmin yksittäisinä valmistettua komponenttia.

Lisäksi perusrakenteessa on uudenlainen korkeajänniteakun rakenne. Nyt akussa ei ole enää erillisiä moduuleja, vaan tilan ja painon säästämiseksi ainoastaan yksittäisiä kennoja. Esimerkiksi ulkoisen iskun aiheuttaman vaurion kohdalla akkukennot eivät ole yksittäin vaihdettavissa, vaan koko kennosto menee kerralla uusiksi. Sen sijaan muu akun sisälle rakentuva tehoelektroniikka, kuten myös akun pohjalevy ovat erikseen vaihdettavissa.

Volvon korkeajännitejärjestelmä on 800-volttinen. Nelivetoisten P10 ja P12 -mallien huippulataustehoksi ilmoitetaan 370 kilowattia ja takavetoisen P6:n 350 kW. 400-volttisista latureista korkeimmat saatavat lataustehot on 150 kW ja 120 kW.

Akkukokoja on kolme. Alkaen-malli P6:n 83 kilowattitunnin kokonaiskapasiteetti riittää 620 kilometrin WLTP-toimintamatkaan. P10:n kohdalla kapasiteetiksi kerrotaan 95 kWh ja WLTP-toimintamatkaksi 660 km. Ylähyllyn P12:n luvut ovat 117 kWh ja 810 km.

Valmistajan antamien tietojen mukaan kaikki mallit on mahdollista ladata 10 prosentin varauksesta 80 % -varaukseen 16 minuutin (P10) ja 19 minuutin (P12) välillä. Tämän tarkastaminen jää kuitenkin syvällisempään kotimaan koeajoon.

Volvo on jo aiemmin valmistanut itse sähkömoottoreita autoihinsa, mutta nyt ensimmäistä kertaa nelivetoisen mallin etu- ja takamoottorit ovat molemmat Ruotsissa suunniteltuja ja valmistettuja.

Nelivetomallien etumoottorit ovat induktiomoottoreita ja taka-akselilta löytyy kestomagnetoidut tahtimoottorit. Tehojakauma on takavetopainotteinen. Moottorien hukkalämpöä voidaan myös ottaa talteen esimerkiksi ohjaamon lämmittämistä varten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Parannettua elektroniikkaergonomiaa

Perusrakenteen lisäksi Volvo on petrannut myös EX60:n tietoviihdejärjestelmää ja painikkeiden ergonomiaa. Mittaristo on muodoltaan samankaltainen, kuin esimerkiksi Volvo ES90:ssä, mutta se on sijoitettu ohjauspyörän luota nyt kojelautaan lähemmäksi tuulilasia. EX60:n ohjauspyörä ei ole perinteisen pyöreä, vaan tavanomaista pienikokoisempi ja kulmikkaampi. Mittaristoa katsotaan ohjauspyörän ylitse. Tuulilasin heijastusnäyttöä ei ole lainkaan saatavilla, eikä sitä osaa koeajon aikana kaivatakaan.

Ohjauspyörän painikkeet on uusittu ja nyt niissä on esimerkiksi 90-sarjalaisissa kaivattu taustavalaistus. Tietoviihdejärjestelmän 15-tuumainen kosketusnäyttö on nyt vaakasuunnassa ja sen käyttölogiikka tuntuu 90-sarjalaisia intuitiivisemmalta. Esimerkiksi pikavalikosta löytyy oikeasti fiksuja toimintoja. Valikoiden personoitavuus on harmittavan vajavaista, mutta siihen saattaa olla tulossa myöhemmin muutosta. Ehkä. Sen sijaan tietoviihdejärjestelmän toiminnan nopeus ei herätä ensituntumalta ihastusta.

Tietoviihdejärjestelmä on nielaissut Googlen Gemini -kielimalliavustimen. Toiminnon tarkempi testaaminen jää kotimaan koeajon varaan, mutta lyhyellä testauksella avustin tuntuu yllättävän järkevälle. Sen kanssa voi käydä pidempää keskustelua, eikä sitä tarvitse aktivoida erikseen jokaisen annetun komennon jälkeen.

Sisälle sopii istumaan

Tilatehokkuus ei ole kuulunut Volvon viimeisimpien mallien vahvimpiin osa-alueisiin, mutta EX60 tuntuu petraavan tässä. Olisiko osittain kiittämistä uuden perusrakenteen? Reilut 185 senttimetriä pitkä kuljettaja mahtuu istumaan ”itsensä taakse”. Tilaa on polvien ja varpaiden puolesta hyvin ja pään puolesta kohtalaisesti.

Sisätilojen laatuvaikutelma on ensituntumalta ihan kohdallaan. Verhoilumateriaaliksi voi valita tuttuun tapaan Nordico-nahakkeen, nappanahkan tai villakankaan. Kojelaudan kangasverhoilu tarjoaa silmäkarkin lisäksi myös muovipintaa vähemmän heijastuksia tuulilasiin. Ylipäänsä ohjaamon toteutus tuntuu hieman viimeisimpiä sisarmalleja pohjoismaisemmalta.

Ohjaamon säilytystilaratkaisut ovat EX30:stä tuttuja. Kyynärnojan alla ei ole säilytystilaa, vaan sen sisältä voidaan liu’uttaa esille mukitelineet. Myöskään perinteistä hansikaslokeroa ei ole olemassa, vaan ainoa suljettava lokero löytyy keskikonsolin etuosasta.

Tavaratila on selkeän muotoinen, eikä lastauskynnystä juurikaan ole. Kontin takaosasta välipohjan alta löytyy lyhyt, mutta syvä säilytystila. Tilan käytettävyyttä on parannettu kahdessa eri osassa luukkumaisesti aukeavalla välipohjalla.

Alustojen selkeät erot

Ulkomaan ensikoeajon perusteella ei tule tehdä liian pysyviä arvioita auton ajettavuudesta, sillä barcelonalaisen tien pinta eroaa kotimaisesta kestopäällysteestä varsin merkittävästi. Etenkin rengasmelun kohdalla on erittäin haastava tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä. Ensituntumalta on kuitenkin sanottava, että Volvo EX60 tuntuu jopa olosuhteet huomioon ottaen varsin hiljaiselle autolle. Toivottavasti tuomio pysyy samana vielä Suomen koeajon jälkeenkin.

EX60:n ohjaus ei ole kovin tunnokas, mutta palauttaa siedettävästi ja on kaikkiaan harmiton. Suurimman osan ajasta jarrutuntumaan ei kiinnitä juuri huomiota, joka on aina hyvä merkki, mutta pysähdyksissä tuntuma muuttuu välillä turhan teräväksi.

Ehdimme koeajamaan niin takavetoista P6-versiota, kuin nelivetoista P10-malliakin. Vetävien pyörien ja huipputehon lisäksi autoissa on ajettavuuden kannalta muutakin merkittävää eroa. Nelivetoisiin malleihin kuuluu sähköisesti säätyvät Four-C -iskunvaimentimet, toisin kuin takavetoisessa.

Ensituntumalta alustojen ero on selvä. P6:n perusalusta nypyttää selvästi P10:ä enemmän ja on töyssyissä terävämpi. Sen sijaan sähköiset iskunvaimentimet tuntuvat tekevän P10:stä elegantimman liikkujan. Mutta kuten jo pariin kertaan mainittu, perinpohjaisempi ajotuntuman puinti jätetään kotimaan koeajoon.

Koska kaksi alustaa yhdelle automallille ei ole Volvon mielestä tarpeeksi, myöhemmin markkinoille ilmestyvä Volvo EX60 Cross Country tulee muista malleista poiketen hyödyntämään korkeussäädettävää ilma-alustaa, joka on perusasennossaan 20 millimetriä muita malleja korkeampi.

Alkaen 62 700 euroa

Volvo EX60 on ollut ennakkomyynnissä Suomessakin jo joitain kuukausia. Edullisin versio, Volvo EX60 P6 Plus alkaa 62 700 euron hinnasta. Se kuitenkin jää todennäköisesti myyntimäärällisesti harvinaiseksi malliksi, sillä nelivetoinen ja isoakkuisempi EX P10 AWD Plus on vain 3 200 euroa hintavampi. Isoakkuisempi P12 lähtee edullisimmillaan 72 200 eurolla.

Kilpailu luokassa on tiukkaa, sillä vastikään samaan sarjaan on esitelty kovatasoiset saksalaiset BMW iX3 ja Mercedes-Benz GLC. Aika näyttää, mitkä tulevat olemaan Volvon valtit tässä kilpailussa. Suomeen ensimmäiset EX60:t saapuvat näillä näkymin heinäkuun loppupuolella. Ensimmäiset asiakkaat voivat odottaa autojensa saapumista elo-syyskuun taitteen tienoilla.