Koeajo: Volvo ES90 – har du sedan sedan sedan?

Vanhat jojovitsit sikseen. Volvo ES90 on länsinaapurin osoitus siitä, että merkin kulmakiviksi muodostuneissa porrasperissä on vielä vetovoimaa.

Hetken ilmassa oli epäilys, että siirtyykö Volvo kokonaan pois farkuista ja sedaneista crossoverien houkutuksen edessä. Nyt Volvo ES90 tuo merkin uusimmat sähköideat markkinoille kookkaana liftbackina. Yhteisestä SPA2-perusrakenteesta huolimatta ES90 ottaa pesäeron jopa viime vuonna saapuneeseen EX90:een, joka saakin tuoreeltaan tietokoneiden ja sähköjärjestelmän päivityspaketin ottaakseen uudemman sisarmallinsa kiinni. Volvo tosin ennätti jo julkistaa välissä EX60:n, joka taas perustuu uudempaan SPA3-rakenteeseen, mutta kertokoot se sähköautojen nopeasta kehitystahdista.

Tasan viisimetrinen Volvo ES90 tinkii kuitenkin perinteisen sedanin olemuksesta olemalla tavallista korkeampi. Osittain tähän vaikuttaa ajoneuvon pohjaan sijoitettu kookas akku (92 tai 106 kWh). Myös maavara on korkeahko, noin 18 senttiä hiukan versiosta riippuen. Keulan osalta ES90 on tuttua nyky-Volvoa, joskin tuulilasin yläpuolella näkyvä lidar-kyhmy jää pois käytännössä kaikista myydyistä yksilöistä. Volvon mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta auton toimintaan merkittävästi ja varoituksista huolimatta lidar ei ollut päällä koeajon aikana. 

Tilaa kuin taksissa

Volvo ES90:n muutaman millin yli 3,1-metrinen akseliväli on melkoinen. Sisätiloissa tämä näkyy erityisesti takajalkatilojen osalta, sillä pituussuunnassa tilaa on taksikelpoisesti. Paksusta lattiasta johtuen takapenkin istuinosa jää kuitenkin matalaksi, joten asennon kannattaa olla suosiosta rennon löhöävä. Volvo olisi voinut Jaguarin tavoin pihistää Porschen idean akustossa olevasta jalkatilakolosta ainakin pienemmällä akulla varustettuun takavetomalliin. Lisäksi nelipyöräohjauksen puuttuminen näkyy 12 metriin venyvänä kääntöympyränä.

Tavaratilaa on 442 litraa, mutta laakea kontti vaikuttaa litrojaan kookkaammalta. Takapenkit kaatamalla tila kasvaa 1 445 litraan, joten myös sedan taipuu tarvittaessa kuljetustarpeisiin. Lisäksi keulalla on 27 litran tila esimerkiksi latauskaapeleille. Lisäksi ES90 jaksaa 75 kg kattokuormaa ja takavetona 1 600 kg vetomassaa.

Etuistuimilla tilaa ja säätövaroja on kiitettävästi ja istuin on suunniteltu mukavuuden ehdoilla. Volvon monitoiminen sähkösäädin vaatii pientä opettelua, mutta sopivan ajoasennon voi onneksi tallentaa säätöjen löytyessä. Kuljettajan kannalta yhtä oleelliset ohjauspyörän ja peilien säädöt tapahtuvat kosketusnäytöstä heräteltynä ohjaspyörän painikkeilla. Kuljettajan kannalta sedanin ja crossoverin välimaasto tuntuu juuri siltä: autossa voi istua matalalla tai korkealla makunsa mukaan, ja etunäkymä on kevyesti komentava.

ES90:n kameroilla varustetut sivupeilit ovat melko muhkut, sulkien osan etuviiston näkyvyydestä. Laskeva kattolinja jättää takalasin pieneksi, joten taustapeilin näkymästä suurimman osan peittää keskipaikan pääntuki. Panoraamalasikaton voi halutessaan muuttaa maitolasiksi sähköisesti.

Takavedon perintö

Volvo ES90 on myynissä tässä vaiheessa kolmella eri voimalinjalla. 245 kilowatin (333 hv) takavetomallin yhteydessä akku on 92 kWh (88 kWh netto) ja se riittää noin 662 kilometrin WLTP-toimintamatkaan. Nelivedot saavat 106 kWh akun, jonka yhteydessä tehot ovat 335 kW (456 hv) tai 500 kW (680 hv), toimintamatkojen venyessä juuri ja juuri 700 kilometrin paremmalle puolelle. 

Kaikki versiot pohjautuvat 800 voltin järjestelmään, ensimmäistä kertaa Volvon sähköautomallistossa. Vanhalla 400 voltin pikalatausasemalla latausteho on enimmillään 150 kW. Nykyiaikaisemmilla 800 voltin asemilla isompi akku lataa enintään 350 kW teholla, pienemmän tyytyessä 310 kW huipputehoon. 10-80% latausaika on noin 22 minuuttia. Volvon valikoiden syövereistä löytyy mahdollisuus akun esivalmisteluun latausta varten ja esivalmistelu kestää noin 30 minuuttia.

Esivalmisteltuna pikkuakkuinen ES90 saavutti 267 kW lataustehopiikin 13% varauksella, joten ilmoitettu 310 kW on saavutettavissa vielä matalammalla varauksella ja ideaalilämpötiloissa. Latauskäyrän muoto on melko piikikäs, eli huipputehossa käydään vain kääntymässä, jonka jälkeen auto laskee lataustehon nopeasti noin 200 kW tasolle, kunnes tehoa ajetaan alas voimakkaammin noin 55% varauksen jälkeen. 13-83% latauksen keskiteho oli kiitettävät 143,5 kW ja aikaa kului 28 minuuttia.

Type 2 AC-koti- ja asiointilataus tapahtuu parhaimmillaan 11 kilowatin teholla, joten tyhjästä täyteen ES90 latautuu noin 9-10 tunnissa. Sähköautojen latausaikoja havainnollistaksemme suko-latauksella aikaa kannattaa varata pari päivää, eikä sitä voi suositella toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön. 

Nollan molemmin puolin pyörivässä lämpötilassa ES90 kulutti noin 21 kWh/100 km moottoritiellä, maantiellä muutaman kilowattitunnin vähemmän. Hyvän matakustamolämmityksen lisäksi istuin- ja ohjauspyörälämmitykset ovat Volvoa parhaimmillaan.

Mukava matkalla

Volvo ES90 on parhaimmillaan mukavana matkasohvana pitkillä matkoilla, sillä monia sähköautomalleja vaivannut napakkuus on heitetty romukoppaan rehellisen pehmeyden tieltä. Osansa tähän tekee Ultra-varustelun ilmajousitus, joka antaa myös mahdollisuuden hienosäätää maavaraa. Ilmajousituksille tyypilliseen tapaan terävät pudotukset ovat myrkkyä alustalle, mutta muuten ES90 on tehty mukavaksi ja hiljaiseksi.

Auto ei ole unohtanut Volvon takavetoperintöä, sillä liukkailla rampeilla perä osallistuu tekemiseen jopa yllättävän innokkaasti, jos vain kuljettaja lisää vaatimuksia hiljalleen. Ajonvakautus rajoittaa teräviä liikkeitä ja kiihdytyksiä voimakkaasti. Auton yli 2,4 tonnin massa tulee kuitenkin esiin liukkaalla pysäytettäessä. 

Pimeällä moottoritiellä ES90 pääsi esittelemään valojaan. Valoteho oli silmämääräisesti arvioituna kiitettävä, mutta valojen mukautuvat ominaisuudet toimivat verkkaisesti ja valokuvion mukautumissektorit olivat yllättävän suuret. 

Ergonomian edistykset

EX30 ja EX90 ovat aiemmin näyttäneet, miten täyssähkö-Volvojen käyttöliittymät kehittyvät nykyaikana erotuksena polttomoottorilla varustettuihin sisarmalleihin. Vaikka tietoviihdejärjestelmässä on tiettyjä samankaltaisuuksia polttomoottorimallien kanssa, on autojen painike- ja viiksifilosofiassa vissi ero.

ES90 jatkokehittelee nyt sähkösisarien jäljiltä. Monitoiminen vasen viiksi ja vaihdevalitsimena toimiva oikea viiksi ovat tutussa iskussa ja niiden toimintaan tottuu nopeasti. Vain kaukovaloautomatiikka voisi saada oman painikkeensa, sillä sen kytkeminen osana kaukovaloja on kömpelöä. 9-tuumainen kuljettajan mittaristonäyttö on tuttu EX90:stä ja on huomattavan paljon EX30:n yhdistelmänäyttöä parempi ratkaisu kuljettajan kannalta. 

Volvo on kuitenkin pitäytynyt itsepäisesti esimerkiksi siinä, että esimerkiksi takasumuvalo ja akun valmistelu lataukseen ovat kosketusnäytön valikoiden uumenissa. Ikonien prioriteetit ovat samat kuin aiemminkin, joten suurin osa pyynnöistä alkaa painamalla pientä auton kuvaa alareunassa. On kuin kukaan ei olisi miettinyt näyttöpinta-alan ja useimmin käytettyjen valikkoreittien suhdetta lainkaan. Varsinainen kehitys liittyy siihen, että esimerkiksi valoja ei tarvitse enää vahvistaa päälle ohjauspyörän painikkeesta, mutta se on ollut vain piste i:n päällä.

Ohjauspyörän painikkeista puhuen, ES90:n ratissa on totuttuun tapaan hipaisupainikkeita, joista osaa ei käytetä mihinkään. Osalla on puolestaan monia toimintoja tilanteesta riippuen, mikä on tavallista. Erikoisen ohjausvälineestä tekee, että painikkeilla ei ole taustavaloja. Vain painikealueet jakavissa harjanteissa on pimeällä valaistus. Toisaalta Volvo tietää itsekin, että hipaisupainikkeet tarvitsevat vahvistuksen, sillä mittaristossa näkyy jonkinlainen symboli siitä, minkä painikkeen päällä sormi on. 

Kosketusnäytön alla oleva äänenvoimakkuuden rulla ja painikkeet edelliselle/seuraavalle kappaleelle on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

Toinen tuttu ergonomian kestoihme ovat ovenkahvat ja avainpalikka. ES90:n ujot kahvakkeet menevät vetäytyvät koria vasten helposti ja niiden houkuttelu esiin voi joskus vaatia pientä maanittelua. Viime mallien tapaan autoon on tarjolla luottokorttimallinen avain, joka toimii melko hyvin. Mukana tuleva uusi pienempi avainpalikka on edelleen painikkeeton, mutta sen voi nyt ladata auton langattomalla latausalustalla, mikä voittaa paristotalkoot koska tahansa. Auto saattaa kuitenkin kyllästyä esimerkiksi laturilla auton vieressä liikkuvaan avainpalikkaan nopeasti, jolloin on parasta kaivaa avainkortti esiin. Oikeastaan kaikki avaimiin ja ovenkahvoihin liittyvät haasteet ratkeaisivat, jos vain avaimessa olisi painike keskuslukolle…

Volvo ES90 tukee myös älypuhelimen digilompakossa pidettävää avainkorttia ja sen toiminnassa ei ollut moitittavaa. Samoin Volvon älypuhelinsovellus on nopea ottaa käyttöön ja poistaa käytöstä, ja sovelluksen avulla hoituvat niin ovet kuin ajastukset. Jopa saapuneesta ohjelmistopäivityksestä saa ilmoituksen älypuhelinsovellukseen, mutta valitettavasti mahdollisuus päivityksen etäasentamiseen puuttuu. 

Kiinnostavampaa kilpailua

Koska Volvot kiinnostavat meitä suomalaisia alkuperää myöten: ES90 valmistetaan Kiinan Chengdussa.

Sähkösedanien joukko markkinoilla ei ole järin suurin, eikä varsinkaan edustusluokassa, joten Volvo ES90 saapuu mielenkiintoiseen luokkaan. Auto asettuu tilojen puolesta jonnekin Mercedes-Benz EQE/EQS ja BMW i5/i7 välimaastoon. Myös 73 350 eurosta alkava hinnoittelu on aggressiivinen luokassaan.

Nähtäisiinkö seuraavaksi farmarimallinen Volvo EV90 haastajana Audi A6 Avantille?