Maistiainen: Opel Grandland Hybrid – vaihtoehto sähkölle

Toisen sukupolven Grandland kasvoi uusiin mittoihin, ja mallistosta löytyy sähköä vierastaville 48 voltin teknologiaa hyödyntävä kevythybridi. Se on myös selvästi edullisempi kuin sähköversio.

Olemme ajaneet uuden Grandlandin jo sähköisenä, mutta koska sähkö ei vielä ole vaihtoehto kaikille, mallistosta löytyy myös sekä ladattava että kevythybridi. Sähköauton tapaan niiden pohjana on STLA Medium -rakenne, joka venyy joustavasti erilaisten voimalinjakombinaatioiden käyttöön.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Reipasta kasvua

Peräti 17 senttiä kasvanut eli 4,65 metriin venähtänyt ja kulmikkaammaksi muuttunut Grandland on omassa kokoluokassaan ihan siellä segmentin ylärajoilla. Myös leveyttä ja korkeutta on tullut useampi sentti lisää. Reippaasti kasvaneet ulkomitat tarkoittavat myös avarampia sisätiloja – etenkin takamatkustajien ja tavaratilan osalta. Tavaratilan vetoisuus on takaistuimien asennosta riippuen 550–1645 litraa.

Suurin ero 48 voltin kevythybridin ja sähköversion välillä on tietysti voimalinja. Sähköautoa vetää eteenpäin etuakselille sijoitettu 157 kW (213 hv) ja 345 Nm tuottava sähkömoottori, kun kevythybridissä on tultava toimeen 100 kW (136 hv) ja 230 Nm voimaa tuottavan 1,2-litraisen kolmisylinterisen bensaturbon sekä pienen 21 kW (28 hv) ja 51 Nm sähkömoottorin voimin.

Kuten sähkömoottorin arvoista voi arvata, sen rooli on tukimuotoinen. Hieman alle yhden kilowattitunnin kokoisen akun varaustilasta riippuen Grandland käynnistyy sähköisesti, ja liikkeelle lähdettäessä hihnakäyttöinen starttimoottori käynnistää polttomoottorin. Polttis pärähtää tulille sivistyneesti, mutta sen verran värinöitä kolmipytystä välittyy, että sen käynnistymisen toki huomaa. Voimalinja pelaa kuitenkin hienosti yhteen. Yhdistelmä on myös sama, joka tuli myyntiin keväällä jo Astrassa ja Corsassa.

Mukavuuspainotteinen jousitus

Kun sähkö-Grandlandin jousitus tuntui heti ensimetreiltä napakalta, kevythybridi rullaa tiellä hieman pehmeämmin. Suurin vaikutus on tietysti painoerolla. Electricissä jousituksen kannettavana on yli 2100 kilon massa, 48V-hybridi on sitä yli 500 kiloa kevyempi. Takajousitus on myös erilainen. Sähköversiossa paino on lastattu erillisjousituksen eli monitukivarsien varaan, kevythybridin on tultava toimeen yksinkertaisemman yhdystukiakseliston kanssa.

Myös sillä on luonnollisesti hieman väliä, että sähköautossa oli alla 20-tuumaiset 50-profiilin renkaat (235/50 R 20), kun kevythybridissä oli tuumaa pienemmät 55-profiilin renkaat (225/55 R 19).

Ajoimme kevythybridillä vain lyhyen lenkin, mutta jo sen perusteella voi sanoa, ettei sen ostajalla sovi olla turhan kiire. Kun sama voimalinja toimii vielä Astrassa varsin hyvin, Grandlandin koko ja paino rasittavat pientä kolmisylinteristä bensaturboa selvästi enemmän. Ei voimalinja sinänsä alimittainen ole, ja kun sähkömoottori tuo vielä polttomoottoriin lisäherkkyyttä paremman kaasupolkimen vastineen kera, myös kevythybridillä pärjää hyvin. Myös kuusiportainen kaksoiskytkinvaihteisto toimii nätisti ajettaessa todella pehmeästi.

Ajotyylin suo vain olevan maltillisen, sillä moottoria enemmän kuormitettaessa on muutoin turha toivoa yltävänsä luvattuun 5,5 l/100 km WLTP-arvoon. Jalka kannattaa myös nostaa aina mahdollisuuden tullen kokonaan pois kaasupolkimelta, silloin polttomoottori sammuu ja auto rullaa bensaa kuluttamatta eteenpäin. Ja nykyrenkain autot rullaavat kieltämättä todella hyvin. Myös jarrutusenergian talteenottoa on hyvä opetella käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

Pienen voimalinjaopettelun lisäksi kolmipytyssä on oma äänimaailmansa, joka vaatii sekin pientä totuttelua, jos ei ole sellaisella ennen ajanut. Kurnuttava ääni myös kantaa sisälle ohjaamoon selvästi.

Leppoisa kokonaisuus

Grandland on myös kevythybridinä mukava ja leppoisa kaveri. Parhaimmillaan se on maantiellä, missä moottori pääsee vähemmällä. Mäkisemmässä maastossa ja taajamissa jatkuvasti kiihdyteltäessä ja jarruteltaessa voimalinjalta vaaditaan enemmän.

Pieni moottorin alitehoisuus näkyy myös siinä, että kun sähköversion perään saa laittaa kiinni 1200 kiloa painavan kärryn, kevythybridin vetokyky on 100 kiloa vähemmän. Se tosin tuskin on kynnyskysymys juuri kenellekään.

Omalla rahalla autoa ostavalle hinnalla on tietysti suuri merkitys. Sähköautot ovat yhä tunnetusti arvokkaita. Kun sähköversion alkaen hinnat asettunevat hieman alle 50 000 euroon, kevythybridin ostaja päässee autoonsa kiinni noin kymppitonnin halvemmalla. Molempien hinnat varmistuvat lähiaikoina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy