Autoala huolissaan – kauppa on hyytynyt ja autokannan sähköistymiskehitys suorastaan pysähtynyt

Ladattavien autojen kauppa kävi vielä vuosi sitten kuumana. Nyt on toisin, autokannan sähköistymiskehitys on autoalan mukaan suorastaan pysähtynyt.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio esittivät huolensa siitä, että autoalan ennusteet ja tämän hetken tunnusluvut autokaupan ja autokannan kehittymisen näyttävät huolestuttavilta. Luvut näyttävät huolestuttavilta koko autoalan kannalta, mutta myös liikenteen päästötavoitteiden toteutumisen kannalta. Rissa ja Kallio esittivät huolensa auto- ja liikennealan liikennepoliittisessa vaalipaneelissa perjantaina.

Yksi merkittävä asia autokannan kehittymisen kannalta on autojen keski-ikä sekä romutusikä. Nämä luvut laskevat Suomessa koko ajan tällä hetkellä.

– Suomessa autot romutetaan 22 vuotiaana, kun Ruotsissa ja Norjassa romutusikä on 18 vuotta, siinä meillä on kirimistä, Pekka Rissa sanoo.

– Joka puolella autojen kierrätykseentuloikä nousee, mutta meillä valitettavasti kaula verrokkimaihin pysyy koko ajan, Tero Kallio jatkaa.

Tämän vuoden ennusteet muuttuivat rajusti

Autokaupan tämän hetkinen heikko tila verottaa myös autokannan uudistumistahtia. Autokauppa on tällä hetkellä todella alamaissa. Kun uudet autot eivät käy kaupaksi, autokanta ei uusiudu eikä vanhoja autoja poistu autokannasta.

– 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä meillä rekisteröitiin noin 140 000–145 000 uutta henkilöautoa joka vuosi. Näillä luvuilla Suomen autokanta ei enää vanhene. Kun vähän mennään noista luvuista yli, autokanta alkaa nuortua. Finanssikriisin jälkeen meidän ensirekisteröinnit ovat olleet keskimäärin 114 000 autoa vuodessa ja nyt kaksi viimeistä vuotta ovat olleet 98 000 ja 82 000 autoa. Juuri meidän ennusteryhmän kanssa ennustetta muutimme, tämän vuodelle ennustetta jouduimme pudottamaan 82 000 autoon, Pekka Rissa sanoo.

Autoalan ennuste on muuttunut rajusti kahdessa kuukaudessa, sillä vielä tammikuussa autoala ennusti, että tänä vuonna Suomessa rekisteröitäisi 98 000 henkilöautoa.

Tilauskannassa enää 17 prosenttia ladattavia

Ladattavien autojen osuus uusista ensirekisteröitävistä autoista on ensirekisteröintitilastojen valossa noin 40 prosenttia. Luku kuulostaa korkealta, mutta tämäkään ei kerro kuitenkaan koko totuutta autoalan ja autokannan tilasta. Kallio ja Rissa korostavat, että lukua ei pidä tuijottaa liikaa, sillä täyssähköautojen osuus koko autokannasta on vielä pientä.

Jos ensirekisteröityjen autojen osuudesta 40 prosenttia on ladattavia autoja, tämä tarkoittaa sitä, että nämä autot on tilattu noin vuosi sitten. Kun katsotaan tämän hetken autoalan asiakastilauksia koko Suomen osalta ja kaikkien maahantuojien osalta, autojen sähköistymiskehitys on Tero Kallion mukaan suorastaan pysähtymässä.

– Me olemme aika huolissamme tällä hetkellä. Rekisteröinnit, joissa vielä helmikuussa oli 30 prosenttia täyssähköautoja, näiden autojen tilaukset on tehty viime kevään, silloin, kun korot oli alhaalla, sähkön hinta oli alhaalla, inflaatio oli alhaalla ja polttoaineen hinta oli korkealla, Kallio sanoo.

Nyt kun edellä mainitut kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat täysin erilaiset, uusien autojen ja varsinkin täyssähköautojen myynti on hyytynyt.

– Valitettavasti tilauskannassa ladattavien autojen osuus on viimeiset kuusi viikkoa ollut 17 prosenttia tilatuista autoista, Pekka Rissa sanoo.

Kannustimet vaikuttavat

Rissa ja Kallio ovat molemmat sitä mieltä, että erilaiset kannustimet, kuten romutuspalkkio sekä sähköautojen hankintatuki vaikuttavat siihen, kuinka uudet autot käyvät kaupaksi ja vanhat päätyvät romutukseen – ja kuinka autokanta uusiutuu ja myös päästötavoitteet toteutuvat. Kallion mukaan esimerkiksi romutuspalkkio on toiminut menneinä vuosina hyvin. Rissa puolestaan uskoo, että sähköautojen hankintatuki on vaikuttanut siihen, että sähköauto on ollut houkuttelevampi hankinta. Myös Ruotsissa ja Norjassa hankintatukien poistaminen on vaikuttanut siten, että ladattavien autojen myynti on pienentynyt.

– Päästötavoitteet karkaavat ilman muuta. Hankintakannustimien myötä autoalan oma ennuste ladattavien hybridien ja täyssähköautojen on vieläkin korkeampi kuin valtion virallinen tavoite. Autoalan ennuste tulee ropisemaan alaspäin näillä luvuilla, mitä meillä on käsillä, Pekka Rissa sanoo.

Jos uusien autojen rekisteröintiluvut jäävät pysyvästi 80 000–90 000 autoon vuodessa, Tero Kallion mukaan luvut on väistämätöntä, että myös muut tahot, kuten hallitus, tutkimuslaitokset, liikenne- ja viestintäministeriö, joutuvat päivittämään ennusteitaan.

– Näillä luvuilla ei ole mahdollista, että päästään lähes miljoonaan ladattavaan autoon vuoteen 2030 mennessä, vaikka millaiset hankintatuet olisi, Kallio sanoo.

Kallion mukaan autojen sähköistyminen vaikuttaa suoraan liikenteen päästöihin ja sitä kautta jakeluvelvoitteeseen, joka puolestaan vaikuttaa suoraan polttoaineen hintaan – sitä nostavasti.

– Mitä enemmän meillä on sähköautoja, sitä alempi on jakeluvelvoite, sitä vähemmän polttoaineen hintaa täytyy jakeluvelvoitteen kautta korottaa. Merkittävä rikkaan sähköautoilijan hankintakannustin on polttomoottoriautoilijan paras kannustin, Kallio kiteyttää hieman provokatiivisesti.

Autoalan mukaan hankintatukien sekä kierrätyspalkkion lisäksi muita toimenpiteitä autojen kierron nopeuttamiseksi on myös autoveron alentaminen. Lisäksi autojen liikennesähkö tulisi saada mukaan jakeluvelvoitteeseen. Autoala haluaa myös, että työsuhdeautojen verokannusteita täydennettäisi esimerkiksi siten, että nolla- ja vähäpäästöisten autojen verotusarvosta tehtäisi tulevina vuosina verohuojennuksia. Autoala haluaa myös, että kotilatauslaitteiden hankintaa tuettaisi niin yksityistalouksien kuin taloyhtiöidenkin kohdalla.

Teksti Manu Tuppurainen Kuva Moottorin arkisto