Autoliitto tiukkana – ilmastopoliittisen työryhmän visio kaukana suomalaisten arjesta

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä julkaisi keskiviikkona 12.12.2018 toimenpideohjelman liikenteen kasvihuonepäästöjen poistamiseksi. Iltapäivään mennessä menestystarinana esitelty toimenpideohjelma törmäsi eriävien näkökulmien muuriiin.

Ensimmäisenä krittiikkiä ehätti esittämään valtiovarainministeriö, joka jätti jo varsinaiseen loppuraporttiin eriävän mielipiteen.

Autoliitto näkee esitellyn kokonaisuuden olevan jokseenkin vailla todellisuuspohjaa.

Autoliiton mukaan LVM:n työryhmän toimenpiteet ovat suurin piirtein samoja, joita säännöllisin väliajoin on jo vuosien ajan nostettu muutenkin esille haluttaessa heikentää henkilöautoliikenteen kilpailukykyä.

Liikkumisen kustannukset puntarissa

Työryhmän esittämät polttoaineveron korotukset sekä tiemaksut nostaisivat suomalaisten suuria liikkumiskustannuksia entisestään.

Kustannukset ovat olleet toistuvasti tapetilla, sillä autoilijat maksavat jo nyt matkansa ja päästönsä, sillä tieliikenteeltä kerätään noin kahdeksan miljardia euroa veroja vuodessa, Autoliitto muistuttaa.

Korotettavaksi jälleen esitettävää ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.

Autoliiton mukaan esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon.

Päästöttömän sähköauton ajoneuvoveron perusvero on kiristynyt 19 eurosta 106 euroon. Tämän lisäksi sähköautosta maksetaan käyttövoimaveroa.

Tieliikenteelle ei ole tullut korotuksista mitään vastinetta eikä ole takeita, että näin tapahtuisi henkilöliikenteen osalta työryhmän esittämien toimenpiteiden jälkeenkään.

Lisääntyneistä verotuotoista huolimatta esimerkiksi tiestön kunnossapitoon ei ole saatu riittävää rahoitusta.

Ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastonmuutos on vakava asia ja sitä vastaan pitää taistella realistisin keinoin, Autoliitto korostaa.

Henkilöautoilu edustaa Suomen kasvihuonepäästöistä noin kymmenettä osaa.

– Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollistaa.

Pari vuotta sitten hallitus asetti erittäin kovaksi tavoitteeksi saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä

LVM:n työryhmän tuoreimman näkemysen mukaan sähköautoja onkin reilun kymmenen vuoden kuluttua noin 670 000 ja kaasuautoja kaikkiaan 130 000.

Mitään todellisia perusteluja ja konkreettisia toimia, joille olisi asetettu oikea hintalappu, ei kuitenkaan ole esitetty. Tavoite tuntuu täysin mahdottomalta, Autoliitto korostaa.

– Nyt esitetty visio on todella kaukana suomalaisten arjesta. Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan. Työryhmän työstä ei selviä, miten uusia tai uudempien autojen hankkimisen vaatima pääomantarve rahoitetaan tai mitkä vaikutukset suunnitelmalla on koko Suomen yhteiskuntarakenteeseen, Nieminen toteaa.

Minkä auton uskaltaa ostaa?

– Suomi on EU:n harvimmin asuttuja maita ja täällä oman auton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla. Auto ei Suomessa ole mikään luksustuote, vaan arjen mahdollistaja, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen napauttaa.

Autoliitto korostaa, että LVM:n työryhmän tavoittelemat päästöhyödyt perustuvat hyvin löyhiin laskelmiin ja todelliset vaikutusarviot puuttuvat.

Saman näkemyksen jakaa myös valtiovarainministeriö, joka jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Raportista puuttuvat muun muassa laskelmat siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat suomalaisten liikkumismahdollisuuksiin, työntekoon ja asumiskustannuksiin.

– Raportissa esiin noussut fossiilisten polttoaineiden myyntikielto on kevyt heitto, jolla voi olla merkittävät vaikutukset. Autoliittoon tulee jo nyt runsaasti kysymyksiä siitä, minkä auton uskaltaa ostaa. Kysyjät ovat useimmiten päätyneet lykkäämään muuten ajankohtaista autonhankintaansa, Nieminen sanoo.

Lähde: Autoliitto Kuvituskuva: Moottorin arkisto/Antti Hentinen