Bensiinin hintahaitari on huima 2,08–2,95 euroa/litra

Polttoaineiden litrahinnat ovat olleet laskusuunnassa, mutta hinnoissa on merkittäviä eroja maan eri osissa. Bensiinin keskihinta oli viime viikolla 2,25–2,34 euroa/litra, dieselin keskihinta oli 2,21 euroa/litra, paljastaa Tilastokeskuksen viikkoseuranta.

Menovesi maksaa elokuun tullen paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin huippuhintojen aikaan keskikesällä. Bensiinin ja dieselin hinnat on tulleet alaspäin – josta osakiitos lankeaa jakeluvelvoiteosuuden laskulle, osittain kyse on raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen muutoksista.

Polttonesteiden hintoja seuraavan riippumattoman polttoaine.net -sivuston mukaan edullisinta 95E10-bensiiniä sai Helsingistä 2,081 euron litrahinnalla. Edullisinta 98E-bensiiniä oli tarjolla Kouvolassa 2,174 euron litrahinnalla. Edullisinta dieseliä myytiin puolestaan Alavudella 2,027 euron litrahinnalla.

Kovimmat litrahinnat löytyivät Inarista, jossa kaikki kolme eri polttoainelaatua maksoivat saman 2,950 euroa/litra. Inarin hinnat erottuvat selkeästi, sillä esimerkiksi 95E10-bensiinin osalta seuraavaksi kallein Juvalta tilastoitu bensiinin litrahinta on yli puoli euroa Inarin hintoja edullisempi.

Polttoaine.net -sivuston 4.8. keräämät tiedot ovat varsin kattavia, sillä hintatiedot on 526 asemalta.

Tilastokeskuksen viikoittaisen seurannan mukaan keskihinnat olivat viime viikolla seuraavat: 95E 2,25 euroa/litra, 98E 2,34 euroa/litra ja diesel 2,21 euroa/litra.

Kesäreissut käyvät kukkarolle

Kesälaitumille autoilevat kotimaanmatkailijat saivat keskikesällä maksaa menovedestä maltaita. Tilastokeskuksen viikoittaisen seurannan mukaan bensiinin litrahinta maksoi kesällä kalleimmillaan selvästi yli 2,50 euroa.

Kun Moottori kertoi kesäkuun lopulla nestemäisten polttoaineiden hinnoista, olivat ne bensiinillä jopa 2,77 euroa/litra ja dieselillä 2,70 euroa/litra. Keskihinnat olivat tuolloin 27.6. toki hieman alempana, mutta esimerkiksi 95E10-bensiini maksoi keskimäärin kuitenkin 2,526 euroa/litra, 98E-bensiini 2,623 euroa/litra ja diesel 2,497 euroa/litra. Nämä litrahinnat perustuvat polttonesteiden hintoja seuraavan riippumattoman polttoaine.net -sivuston keräämiin tietoihin.

Tilastokeskuksen mukaan 95-oktaanisen bensiinin keskihinta kävi kesäkuun keskivaiheilla korkeimmillaan 2,57 eurossa ja 98E3-bensiinin 2,67 eurossa. Dieseliä on tankattu keskikesällä kalleimmillaan 2,53 euron keskihintaan.

Kyselyt: moni vähensi autoilua

Moottorin uutisoiman kesäkuisen kyselytutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista autoilijoista on vähentänyt autolla ajamista bensan hinnan nousun johdosta.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten bensan hinta on vaikuttamassa kesän vapaa-ajan autoiluun kotimaassa, kertoi 78 prosenttia vastaajista aikovansa vähentää kesäautoilua vähintään hieman aikaisemmista kesistä ja jopa 40 prosenttia kertoi aikovansa vähentää vapaa-ajan autoilua selvästi viime vuodesta bensan hinnan johdosta.

Saman suuntainen tulos paljastui vakuutusyhtiö LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Suolaiset litrahinnat ovat pakottaneet monet vähentämään autoiluaan tai suhtautumaan auton käyttöön eri tavalla.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan jo alkukesästä vajaa puolet (44 %) autoilijoista kertoi pyrkivänsä ajamaan vain välttämättömät ajot ja runsas kymmenes (14 %) oli joutunut vähentämään ajamista, koska ajamiseen ei ollut varaa.

Usea tekijä vaikuttaa hintaan

Polttoaineiden litrahintaa vaikuttaa moni eri tekijä. Bensiinin ja dieselin hinta on kallistunut merkittävästi viime vuosina ja etenkin tänä keväänä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Kesäkuussa raakaöljyn hinta maailmanmarkkinoilla nousi voimakkaasti, heinäkuussa öljyn hinta oli puolestaan laskusuunnassa.

Pumppuhinnat ovat olleet viime viikot loivassa laskussa. Kehitykseen on osaltaan vaikuttanut biopolttoaineen jakeluvelvoite, joka siis tarkoittaa sitä määrää, joka myytävästä polttoaineesta on määrä olla ei-fossiilista alkuperää. Tänä vuonna prosenttiosuus on ollut 19,5 prosenttia, mutta polttoaineiden nopean hinnannousun ja kansalaisten elinkustannusten kohtuullistamiseksi valtiovalta päätti heinäkuussa laskea väliaikaisesti osuuden 12 prosenttiin.

Valtioneuvoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan jakeluvelvoitteen muutos laskee dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman dieseliä vähemmän.

Veroelvytystä ei ole luvassa

Suomalaisten elinkustannukset ylisummaan ovat kasvussa kiitos vauhtiaan kirittävän inflaation eli kuluttajahintojen nousun. Autoilijoiden kukkaroita kurittavien litrahintojen lasku ei ole kovin todennäköistä ainakaan valtiovallan veroratkaisuin.

Helsingin Sanomat kertoi 3.8., että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) katsoo ministeriönsä virkamiesten tavoin, ettei päätöksiä veronkevennyksistä ”tulisi tehdä ainakaan vielä alkusyksystä vaan niille tulee asettaa ehtoja.”

Budjettia valmisteleva ministeri Saarikko suhtautuu siis penseästi bensiinin verotuksen alentamiseen. HS:n uutisen mukaan Saarikko suhtautui sen sijaan avoimesti pienempiin verotukiin, kuten työmatkavähennyksen korotuksen jatkamiseen ensi vuonna.

Jakeluvelvoite osa päästötalkoita

Liikenteen kasvihuonepäästöt on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja yltää nollatasoon vuoteen 2045 mennessä. Näihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut. Pidemmän tähtäimen päästötavoitteissa jakeluvelvoitteen prosenttiosuus kipuaa peräti 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Jakeluvelvoitteen käyttö on osa kansallisia liikenteen päästötalkoita. Tavoitteena on puolittaa tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä, ja yltää vuoteen 2045 mennessä päästöttömään liikenteeseen.

Fossiilittoman liikenteen raportissa tuotiin esiin tavoite, jonka mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 käytössä 600 000–700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa – joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja.

Tätä on jakeluvelvoite

Suomessa laki määrittelee uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Polttoaineen jakelija on velvollinen toimittamaan uusiutuvia polttoaineita kulutukseen. Tätä on jakeluvelvoite, joka siis tarkoittaa sitä määrää, joka myytävästä polttoaineesta on määrä olla ei-fossiilista alkuperää.

Jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvat nestemäisten polttoaineiden jakelijat, joiden vuoden aikana kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn, biopolttoaineiden ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten liikenteen polttoaineiden määrä on yli 1 miljoonaa litraa ja kaasumaiset polttoaineiden jakelijat, joiden vuoden aikana kulutukseen toimittamien maakaasun, biokaasun ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrä on yli 9 gigawattituntia.

Teksti ja kuvituskuvat: Marko Jokela Lähteet: Polttoaine.net, Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvosto, Helsingin Sanomat (3.8.2022), Autoliitto, LähiTapiola

a:4:{i:0;s:6:"106639";i:1;s:6:"116398";i:2;s:6:"116538";i:3;s:6:"113644";}