Ferrari Daytona SP3 – erittäin rajallisesti erittäin täysiverisiä oria

Tästä 60-luvun touring-auton tribuutiksi tehdystä, kahden miljoonan euron V12-namupalasta ei olisi kannattanut edes haaveilla, ellei sattunut kuulumaan Ferrarin ”kanta-asiakkaisiin”.

Ferrarin perusmallisto on periaatteessa kenen tahansa ostettavissa, aikeita tosin saattavat häiritä raha-asioina tunnetut seikat. Kokonaan oma lukunsa ovat rajoitetut, korkeampia taivaita hipovat erikoismallit, tai -mallisarjat, kuten viimeisimpänä esimerkkinä tämä Icona-sarja.

Icona-sarjassa ideana on Ferrarin omasta historiastaan esiin nostettavien erikoismallien käyttäminen inspiraationa uusien erikoismallien luomisessa. Daytona SP3 vie meidät vuoden 1967 Daytonan 24 tunnin kisaan. Maranellolaisten oma muotoilustudio, Centro Stile Ferrari, on loihtinut futuristisen hyperauton vahvana inspiraationaan kyseisen kisan kolmoisvoitto, autokalustona prototyypit (p niin kuin prototipo) 330P3/4, 330P4 sekä 412P. Nämä omaa aikaansa edustavat touring-autot ovat itse asiassa varsin ajattomia luomuksia.

Daytona SP3 ei siis ole mikään touring-kilpuri, mutta sen ilmiasussa todellakin näkyy niistä saatu inspiraatio. Juuri sitä ovat kiilamainen mutta lavea yleiskuva, voimakkaat muskelit etenkin perässä, vaakarivoitukset, sivupeilit erittäin jyhkeiden pyöränkaarien päällä sekä kuplamainen ohjaamo. Katto on targa-tyylinen, mikä on sekin suoraan esikuvista poimittu tyylivalinta. Keulaan on sen sijaan tuotu omaa, 2020-luvun ilmettä, mutta se onnistuu kyllä välittämään saman uhon kuin 60-luvun esikuvansa, siis hänelle, joka uskaltautuu katsomaan sitä suoraan silmiin.

Hiilikuitu on vahva teema puhuttaessa sekä auton monokokista että koripaneeleista. Materiaaleja on ammenettu suoraan niin Formula ykkösistä kuin ilmailun maailmasta. Kuivapainoa autolla on alle 1 500 kiloa. Korin ilmanohjaus on sekin saanut vaikutteita esikuvista, ilmaa kun tarvitaan todella paljon moottorin ruokkimiseen, jäähdytykseen sekä downforcen tuottamiseen. Parhaimmillaanhan ympäröivä ilma ei ole yli kolmenkaan sadan vauhdissa vastus, vaan palvelija.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

V12 - vain tehokkain ikinä Ferrarin katuautossa

Daytona SP3:n, ei keulalla vaan keskellä, on 812 Competizionesta lainattu 6,5-litrainen V12. Siinä on esikuviin verrattuna kaksi ja puoli litraa ylimääräistä, mutta josko vaikka riittävän autenttinen äänimaailma ja entisestään terästynyt suorituskyky auttaisivat sen sulattamisessa.

Autoa valmistetaan 599 kappaletta, mikä ei ole mitenkään erityisen tiukka rajaus, mutta ostajat – he kaikki jo valittuina – seulottiin tarkasti. Näin ollen 812 Competizionen moottori on sellaisenaan aivan liian tavanomainen Daytona SP3:een. Ensinnäkin on täytynyt muuttaa pakoputkistoa vastaamaan moottorin täysin erilaista sijoitusta autoon.

Itse moottori on koottu pitkälti tasokkaammista materiaaleista ja osista. Kiertokanget ovat titaania. Moottorin sisäisen kitkan vähentämiseksi männäntapit, keinuvivut sekä uudelleentasapainotettu, 3 % kevyempi kampiakseli ovat kaikki saaneet timanttisen Diamond Like Carbon -käsittelyn. Polttoaineen syöttöä on päivitetty tuplapumpuilla. Kymmenen hevosvoiman erolla 812:een Ferrari on onnistunut tekemään tästä historiansa tehokkaimman katuauton polttomoottorin – 829 hevosvoimalla. Parhaimmillaan moottori kiertää jo lähes formulamaisissa 9 500 minuuttikierroksen lukemissa.

340 km/h huippunopeus on ”vain” noin 30 km/h enemmän kuin esikuvissa, mutta nollasta sataan -tulos, 2,85 sekuntia, on ehkä jo joitain kertaluokkia parempi. Kiitos siitä kuuluu muun muassa Ferrarin 7-loviselle kaksoiskytkinautomaatille. Nollasta kahteensataan päästään 7,4 sekunnissa.

Imeydy autoon ja rataan

Ferrari Daytona SP3:n erityisyyttä ja toisaalta pelkistettyä ratatunnelmaa ei pyritä peittämään myöskään auton ohjaamossa. Istuinverhoilu on sitä perinteisintä, kirkkaan sinistä kangasta. Istuinten sivuttais-, reisi-, hartia-, pää- tai yhtään mistään tuesta ei tällä kertaa liene autotoimittajilla kovastikaan valittamista. Turvavyöt ovat rata-autohenkisesti mallia nelipiste. Hiilikuituisella kojelaudalla kelluva HMI -järjestelmän näyttöpääte on hyvin kuljettajakeskeinen.

Mikään vastakerrottu ei siis ollut tavanomaista, ostajille suunnattua autoesittelyä, sillä joka ikinen kahden miljoonan yksilö on jo myyty. Ensimmäisetkin onnelliset omistajat odottavat omaansa vielä vuoden verran.

Mikäli todellakin sattuu kuulumaan Ferrarin kanta-asiakkaisiin, kannattaa olla korvat höröllä Maranellon suuntaan, Icona-sarja tulee nimittäin jatkumaan.