17.7.2021

Huutokauppahelmet – Bugatti EB110 Super Sport

1994 Bugatti EB110 Super Sport – RM Sotheby's

Vain 30 kappaletta valmistettu superauto Bugatti EB110 Super Sport saa Veyronin näyttämään tusinatuotteelta. Tätä yksilöä myös Bugatti on esitellyt ylpeänä.

Legendaarisen automerkin henkiin herättäminen on melkoinen temppu. Italialainen yrittäjä Romano Artioli teki kuitenkin 1980-luvulla juuri tämän – ja vaikka yhtiö ajautui konkurssiin, saamme silti tälläkin hetkellä nauttia tämän ansiosta Bugattin autoista. Sitä paitsi Artiolin aikana valmistetut Bugatti EB110 GT ja Bugatti EB110 Super Sport kunnioittivat komeasti merkin historiaa.

Vuosien kehitystyön jälkeen Artioli teetti tehtaatkin tulevaa automallia varten. Kodiksi tosin valikoitui Modena Italiassa eikä suinkaan Bugattin alkuperäinen, ja nykyinen, kotikaupunki Molsheim Ranskassa. 

1994 Bugatti EB110 Super Sport – RM Sotheby's

Moderni tuotantolaitos oli vaikuttava, mutta niin olivat autotkin. Ettore Bugatti olisi juhlinut jo 110:ttä syntymäpäiväänsä samana vuonna 1991, kun tämän juhlan aiheen mukaan nimetty EB110 esiteltiin. Ranskalainen ilmailualan yritys Aérospatiale valmisti korin hiilikuidusta ja auton ulkonäöstä vastasi Giampaolo Benedini, tosin Marcello Gandinin alun perin piirtämän konseptin pohjalta.

Voimantuotosta vastasi 6-pykäläiseen käsivalintaiseen vaihteistoon paritettu 3,5-litrainen neljällä turboahtimella varustettu V12. Mukava 553 hevosvoiman teho välitettiin nelivetojärjestelmälle, joka sekin oli osin aikaansa edellä.

Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan Bugatti julkaisi jo kuusi kuukautta myöhemmin Geneven autonäyttelyssä kehityksen seuraavan askeleen: Bugatti EB110 Super Sport. Uudella moottorinohjausjärjestelmällä, suuttimilla ja putkistolla tehoa saatiin nostettua 600 hevosvoiman toiselle puolelle. 

Samalla autoa kevennettiin noin 150 kilogrammaa korvaamalla kevytmetallirakenteita kevlar-vahvisteisella hiilikuidulla ja pyöräyttämällä alle BBS:n valmistamat magnesiumvanteet. Lopulta vaaka näytti autolle noin 1 400 kilogramman lukemaa, joka on vähän V12-moottoriselle nelivetoiselle superautolle. 

Super Sportin suoritusarvot ovat vielä 30 vuotta myöhemminkin varsin vaikuttavia. Huippunopeutta luvattiin yli 350 kilometriä tunnissa ja paikaltaan 100 kilometrin tuntinopeuteen kerrottiin pääsevän 3,2 sekunnissa.

Valitettavasti Bugatti EB110 ilmestyi maailmantalouden kannalta huonoon aikaan. Kallis superauto ei löytänyt markkinoita ja vain 139 EB110 -yksilöä ehdittiin valmistaa ennen kuin Bugatti Automobili SpA ajautui vararikkoon. Näistä, hieman lähteestä riippuen, noin 30 yksilöä oli tehokkaampaa Super Sport -mallia. 

1994 Bugatti EB110 Super Sport – RM Sotheby's

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

1994 Bugatti EB110 Super Sport – RM Sotheby’s

Tämä kyseinen huutokaupattava Bugatti EB110 Super Sport valmistui tehtaalta 29. huhtikuuta 1994 harmaalla Grigio Chiaro -ulkovärillä ja mustalla Nero Inchios -verhoilulla tullakseen toimitetuksi Ranskaan. Auto kulkeutui Sveitsin kautta nykyiselle omistajalleen Yhdysvaltoihin. Sillä ei ole tähän päivään mennessäkään ajettu 10 000 kilometriä. 

Ennen vientiä Yhdysvaltoihin autoon tehtiin huolellinen tarkastus Artiolin aikakauden Bugatteihin erikoistuneen B Engineering -yrityksen toimesta. Tuossa yhteydessä matkalla vaihtunut GT-mallin etupuskuri korvattiin oikeanlaisella Super Sportin vastaavalla. Näin tämä yksilö ansaitsi Bugattin aitoustodistuksen toukokuussa 2019. 

Autoa on huollettu sen ansaitsemalla huolellisuudella. Kuittipinosta löytyy muun muassa Geneven Bugattilla vuonna 2018 teetetyn huollon yli 35 000 Sveitsin frangin (yli 32 000 euroa) lasku. Auton saavuttua Yhdysvaltoihin sitä hoivattiin jälleen 27 000 dollarin (lähes 28 000 euroa) edestä.

Kyseessä on erittäin harvinainen ja olennainen osa nykyisen, juuri mielenkiintoisia omistajamuutoksia kokeneen, Bugattin historiaa. Itse asiassa Bugatti kunnioitti juuri tätä historiaa julkaisemalla Centodieci-erikoismallin ja juuri tämä kyseinen EB110 Super Sport -yksilö oli Bugattin pyynnöstä paikalla julkaisutilaisuudessa. Enempää ei tarvinne sanoa.

Teksti: Henri Posa, Kuvat: Nick Zabrecky/RM Sotheby’s, Lähde: RM Sotheby’s 

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat