Ilmavoimat koelentää – Saab JAS39 Gripen E on naapurimaan ylpeys

HX-hankkeen ruotsalaisehdokas ensimmäisellä ulkomaan komennuksella. Miten Saab JAS39 Gripen E istuu suomalaiseen talveen?

Suomen hävittäjäehdokkaista kolmantena Ilmavoimiemme testattavaksi Satakunnan lennostoon Pirkkalaan saapui viisikosta kooltaan pienin ja edullisin, Saab Gripen. Ruotsista paikalle tuotiin käytössä olevan sukupolven kaksipaikkaisesta D-versiosta modifioitu esittelykone ja yksi testilentovaiheessa olevan uusimman sukupolven yksipaikkainen E-versio ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan. Saabin hävittäjätarjoukseen mukaan ehdotettu Bombardier –liikesuihkuun perustuva Global Eye –tutkavalvontakone ei kuulunut matkaseurueeseen, mutta osallistuu testilentoihin toimimalla Linköpingistä 12 000 kilometrin toimintasäteellään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Odotettu talvi

Testit saivat huonoa julkisuutta heti alkuun talvisen kelin lopulta saavuttua Pirkanmaallekin ja matalan pilven peruutettua ensimmäiset lennot. Se ei merkitse sitä, etteikö Gripen pystyisi toimimaan huonossa säässä, vaan että ensimmäiselle päivälle suunniteltuja testejä ei olisi ollut tarkoituksenmukaista lentää aloituspäivän säässä. Testeihin on varattu viikko osaksi juuri säihin varautumisen takia. Siksi toisekseen nykyiset Hornettimmekin vierastavat toimintaa loskaisilta kiitoteiltä tai jäätävissä pilvissä.

Ruotsin lentokoneteollisuuden ylpeys

Hävittäjäkandidaattimme ovat Lockheed-Martin F-35:tä lukuunottamatta melko iäkkäitä perusratkaisuiltaan ja –rakenteiltaan. Gripen on suunniteltu 1980-luvulla jatkona Ruotsin upealle omien hävittäjien ketjulle Viggenin seuraajaksi. Tyyppinimen JAS (Jakt, Attack, Spaning) lyhenne paljastaa Gripenin tarkoitetun monitoimihävittäjäksi useisiin eri tehtäviin. Ensilento oli vuonna 1988. Testilentovaiheessa yleisön edessä tapahtuneet onnettomuudet varjostivat projektia, mutta ensimmäinen tuotantokone saatiin toimitettua Ruotsin Ilmavoimille silti jo 1993. Gripenin ensimmäinen sukupolvi käsitti A- ja B-versiot, toinen NATO-yhteensopivat C:n ja D:n ja viimeisin noin metrillä pidennetyt E:n ja F:n. Pidempi runko yhdessä uudelleen suunnitellun laskutelineen kanssa mahdollistaa mm. tehokkaamman moottorin sekä isomman ase- ja polttoainekuorman. A, C ja E ovat yksipaikkaisia ja B, D ja F rungoltaan vielä 0,66 metriä pidempiä kaksipaikkaisia.

Haku päällä – Hornet-monitoimihävittäjän seuraaja haussa

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren on laskettu ehtyvän vuonna 2030 niin rakenteiden väsymisen kuin järjestelmien ajanmukaisuudenkin puolesta. Niiden seuraajan valitsemiseksi ilmavoimilla on menossa vuonna 2016 aloitettu HX-hanke. Projektissa on nyt edetty tarkennettujen tarjousten jälkeen koneiden evaluointiin kotimaassa talviolosuhteissa. Ehdokkaat eivät tule Suomeen yhtä aikaa, vaan peräkanaa reilun viikon jaksoissa tammi- ja helmikuun aikana.

Projektin seuraavat portaat, neuvottelukierros keväällä ja lopullisten tarjousten sisäänjättö syksyllä tähtäävät valinnan tekemiseen 2021, jotta toimitukset päästään aloittamaan 2025. Tällä kertaa koneiden määrää ei ole päätetty etukäteen, vaan ainoastaan hävittäjäpuolustukseen sijoitettavan summan yläraja, kymmenen miljardia euroa. Tarjouskilpailussa valmistajien on esitettävä oma ratkaisunsa koneiden määristä ja aseista, joilla Hornetteja vastaava ilmapuolustuskyky säilyy.

Nyt lennettävät testit keskittyvät aiemmin ilmoitettujen suoritusarvojen todentamiseen käytännössä. Pirkkalassa talvi tekee vielä tuloaan, mutta pohjoisempiakin tukikohtia voidaan käyttää järjestelmien testaamiseksi talvisissa olosuhteissa, jäätävissä pilvissä ja liukkailla kiitoteillä. Testeihin on varattu runsaasti ilmatilaa Pohjanmaalle asti. Siviililentoliikenteelle ei kuitenkaan odoteta rajoituksia. Hävittäjäkokelaiden lähtöjä ja laskuja pääsee seuraamaan Pirkkalassa joko lentoaseman alueelta tai kiitotien päässä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suunniteltu maantietukikohtiin

Muita kilpailijoita pienempänä ja kevyempänä Gripen on edullisempi hankkia ja käyttää. Yksimoottorisena se kuitenkin joutuu tyytymään pienempään asekuormaan eikä tietenkään pääse nauttimaan kaksimoottorisen antamasta edusta palata kotiin yhdellä moottorilla toisen vikaantuessa. Gripenin valttikorttina se on ainoana suunniteltu toimimaan maantietukikohdista, Ruotsin Flygvapnetin ajatukset koneiden hajauttamisesta kuulostavat samanlaisilta kuin Suomessakin. Torjuntatehtävissä Gripenin kääntö maassa, eli tankkaus, tarkastus ja asetäydennys, kestää parhaimmillaan vain kymmenen minuuttia. Häiveominaisuuksien paikkaamiseksi Gripen on varustettu vihollisen järjestelmiä hämäävällä tutkahäirinnällä. Jo aikanaan vuonna 1990 hävittäjiä edellisen kerran valitessa Gripenin ensimmäiset versiot vaikuttivat kuin mittatilaustyönä Suomeen tehdyiltä, mutta kuitenkin isompi F/A-18 Hornet tuli valituksi.

Vaatimaton myyntimenestys

Saabin vientikaupat ovat jääneet vähäisiksi määriltään, Gripeneitä on käytössä Tsekissä, Unkarissa, Etelä-Afrikassa, Thaimaassa ja Brasiliassa. Sotatoimiin se ei ole missään joutunut, ainoa tehtävä on ollut osallistua YK:n ylläpitämän lentokieltoalueen valvontaan Libyassa. Yhteensä koneita on valmistunut reilut 300. Se on vähäisin määrä Suomen ehdokkaista ja pienen valmistajan resurssit voivat tuottaa pulmia jatkopäivityksissä, varaosien saannissa yms. Uusinta E-mallia ovat tilanneet vain Ruotsi ja Brasilia, toimitusten on suunniteltu tapahtuvan 2026 mennessä. Sen jälkeen tilauskirjoissa olisi tilaa.