Kesä kaasulla: no pääseekö sillä Jäämerelle?

Pieni polttoainesäiliö rasittaa, vaikka kaasuautosta onkin kyse.

Kesän kiireet ovat tarkoittaneet allekirjoittaneelle varsin vähäisiä kilometrejä Seat Aronan ratissa. Tilanne korjaantui vasta lomien loputtua, kun Kesä kaasulla -sarjan tähdellä ehti ajamaan useampia päiviä. Lopputulos oli vähän ristiriitainen: pirteän oranssi katumaasturi lupaa paljon, mutta minusta se ei saisi ostajaa.

Kaasukäytössä vika ei ole: päivärutiinini kulkevat useammankin tankkausaseman ohi, joten kaukaa uutta sisältöä säiliöihin ei tarvitse hakea. Kaasua toki toivoisi mahtuvan vähän enemmän, alle 300 kilometrin välein tankkaaminen alkaa vähän tympiä. Jos kaasuautoa vertaa toiseen vihervaihtoehtoon, sähköautoon, on useimpien mallien toimintamatka viherenergialla sama, mutta sähköauto sentään "täyttyy" itsestään kotilatausasemassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pitkien matkojen ongelma

Pidemmällä matkalla kaasusäiliö täyttyy toki sähköauton pikalatausta nopeammin. Toisaalta, jos sähköauton sanotaan olevan latausverkostosta riippuvainen, niin pätee sama Aronaankin. Seat toki kulkee myös bensiinillä, mutta yhdeksän litran säiliö riittää noin 150 kilometrin matkaan.

Sähköautoihin liittyvä klisee Lapinmatkan soveltuvuudesta kelpaa siis Arona TGI:llekin: kyllä sillä Jäämerelle pääsee, mutta suunnitellen.

Jo polttoainetankin kasvattaminen vajaaseen 30 litraan tekisi ihmeitä: silloin Arona toimisi arjessa vihreästi biokaasulla, mutta selviäisi myös satunnaisista mökkiseikkailuista kaasuverkoston ulkopuolelle tavallisen bensiiniauton tavoin.

Toki moitteen vakavuus riippuu täysin omista autoilutarpeista: jos liikennöinti tapahtuu lähes täysin kaasuverkon sisällä, ei ongelmaa ole. Saman ongelman jakavat monet muut Volkswagen Groupin kaasuautot: esimerkiksi Golf TGI:n bensatankki on 9 litraa, Octavia G-Tecin 11,8 litraa.

Perusauto toimii

Sinänsä perusautona Arona TGI viehättää: mainiot tilat, hyvä alusta ja ihan ok ohjaus tekevät ajamisesta helppoa. Selkeää parannettavaakin on: alakierroksilla moottori on perin hengetön, joten vaihteita saa vaihtaa tiheästi. Onneksi kuusivaihteinen manuaali sinänsä on varsin sujuva. Voimanlähde on toki litrainen ja kolmesylinterinen, mutta saman 1.0 TSI:n muut versiot ovat aiemmin herättäneet ihastusta juuri runsaahkon väännön tuomalla vaivattomuudella. Nyt kaasuversiona voimanlähde muistuttaa monien kilpailijoiden vähemmän onnistuneita pikkuturboja.

Alun viherautovertailuun palatakseni: edullisimmankin pään sähköautot näyttävät Seatille mallia kaupunkiajon sujuvuudessa. Toki ostohinnassa on suuri ero: uusi Seat Arona TGI:n hinnalla joutuu sähköautopuolelta katsomaan käytettyjä vaihtoehtoja.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen