Kilpuri ja herrasmies: autoveljekset Porsche 911 1965

Yhtä aikaa tuotantolinjalla, mutta täysin eri historia: upea Porsche-kaksikko näyttää harrastamisen eri puolia.

Jutun keskipisteessä oleva Porsche-kaksikko on lähtenyt Stuttgartin tuotantolinjoilta yhtä jalkaa: toukokuussa 1965 valmistuneiden autojen runkonumeroissa on nimittäin eroa vain 11 auton verran! Seikkailtuaan noin 50 vuotta maailman tuulissa ne ovat vihdoin päätyneet vierekkäin samaan autokokoelmaan. Samalla ne edustavat täysin eri puolia saman automallin harrastamisesta.

Kokoelman taustavoimana oleva Carrera Classic on jo tuttu Moottorin 4/2017 Prinssi Bertilin Porsche -jutusta. Muille lyhyenä kertauksena, että Carrera Classic ja sen taustavoimina olevat Jussi ja Raili Itävuori keräävät ja entisöivät vanhoja Porscheja. Toiminnan jujuna on klassikkoautojen jatkuva arvonnousu, eli syntisen kalliiden entisöintien motiivina on kunnostaa omaa autoa siihen pisteeseen, että se voidaan korvata kokoelmassa jollain toisella mielenkiintoisella yksilöllä.

Näin myös nyt tarkasteltavan toukokuun 1965 sadon kohdalla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Porsche 911 1965 – Täydellinen herrasmies

Viininpunainen 911 vuodelta 1965 on entisöity viime vuosina klassikko-Porschejen harrastajille tutulla tarkkuudella. Kierrätetyt ja entisöidyt osat takaavat, että auto on mahdollisimman pitkälle sellainen, kuin se on ollut tehtaalta rullatessaan. Työn kuluessa on jouduttu muun muassa selaamaan vuoden 1965 myyntiesitteitä yksityiskohtien selvittämiseksi. Tarkkuus on kohdistunut muun muassa moottoritilassa olevien tarrojen värimaailmoihin.

Nykyelämään löydettäessä auto oli niin sanottu barnfind, latolöytö. Noin 2 000 tunnin entisöintityön jälkeen Jurvan Botniaringin harmaan taivaan alla kiiltelee upea yksilö, jonka viimeistelyn taso aiheuttaisi punastumista monien uusienkin autojen kohdalla. Käsityötä on vaikea voittaa, vaikka yksityiskohdat, tehtaan kirjanpito ja työn taso aiheuttavat aina muutamia kompromisseja alkuperäisyyden suhteen. Välillä lopputulos ylittää alkuperäisen.

Voimanlähteenä on Porschen tuttu 6-sylinterinen bokserimoottori maltillisella 2,0-litran kapasiteetilla. Solexin kaasuttimilla varustettu moottori vauhdittaa kevyttä ja kompaktia herrasmiessporttia 130 hevosvoiman turvin. Kone heräilee kauneusuniltaan vasta 3 000 r/min kierroslukemssa, innostuen omasta tekemisestään, joten urheilullinen ajotyyli palkitaan.

Ripeämmässä rata-ajossa vielä 1965 uupunut taka-akselin kallistuksenvakaaja tekee menosta hiukan lennokasta, ja tasaiset etuistuimet korostavat ilmiötä. Turvavöitä ei ole, joten matkustajan ainoaksi turvaksi jää 911:n hennossa ovenkahvassa roikkuminen. Parhaimmillaan auto onkin maisemareittien matka-autona, sillä kulku on leppoisan nautiskelevaa – ja nykystandardeilla suorastaan rauhallista.

Herrasmies on herrasmies vielä eläkepäivilläänkin.

Porsche 911 1965 – Ärhäkkä kilpuri

Samaan aikaan tuotantolinjalta herrasmiehen kanssa rullasi yksilö, jonka vuosikymmenet ovat vieneet autoa melko eri suuntaan. Leppoisten Kalifornia-vuosien jälkeen auto saapui sateiseen Suomeen 1990-luvulla, jossa sitä odotti ralliautoksi muuntuminen vuonna 1995, jolloin auton pilottina toimi eläkepäiviään historicissä viettänyt Hannu Valtaharju.

Muutaman omistajavaihdoksen jälkeen autoa odotti täydellinen kunnostus, kilpuriperintöä kunnioittaen. Aktiivinen käyttö FIA:n sertifioimissa tapahtumissa edellyttää tarkkuutta sekä auton historian että nykyaikaisten turvavarusteiden suhteen. Esimerkiksi moottori on sama Solexeilla varustettu 2,0-litrainen kutosbokseri kuin herrasmiehessäkin. Kilpaversioksi säädettynä siitä kuitenkin saadaan kourallinen hevosvoimia enemmän. Mielenkiintoisena yksityiskohtana ilmajäähdytetyn moottorin tuuletin on halkaisijaltaan noin 20 millimetriä siviilimallia pienempi, jotta tuuletin ei sakkaisi kovilla kierroksilla ajettaessa.

Aiempaa rallitaustaa on kunnioitettu myös lisävaloilla ja tuulilasin PERRYS MOTOR -tarralla, joka on viittaus ruotsalaiseen moottoripajaan. Auton tuolloinen moottoriversio löytyi nimittäin pajan nurkista, joten toisen asiakkaan maksamatta ja noutamatta jäänyt moottoriprojekti sai uuden kodin punaisen 911:n perästä.

Toisaalta turvakaaret, sammutinjärjestelmät, kilpapenkit ja pääkytkimet ovat nykyisten säädösten mukaisia. Kompromisseja esimerkiksi mittariston ja kojelaudan suhteen voitaisiin tehdä enemmänkin, mutta alkuperäisyyttä on arvostettu muun muassa kierroslukumittarin suhteen. Mittariston 'idioottivaloiksi' nimetyistä varoitusvaloista tärkein on öljynpaine, varoitusrajan ollessa siviiliautoille turhan korkea 2,4 baria.

Moottori ärjyy ja bensiini haisee surutta kun kilpuri starttaa räkien ja lähtee repimään Botniaringin lyhyttä versiota. Kilpuri on aina kilpuri.
Ärhäkkä luonne puolestaan tulee selväksi, sillä heti lehdistökyydin odottaessa auto toteaa, että ei enää tänään.

Niinpä niin. Kilpuri ei ole herrasmies.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen