Moottori 100 vuotta: Ruotsi vaihtoi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, ja Moottori oli pelipaikoilla seuraamassa tätä jättiläisoperaatiota

Dagen H oli päivä, johon Ruotsin koko kansakunta valmisteltiin huolella. Kyse on Ruotsin historian suurimmasta logistisesta operaatiosta. Suomessa Ruotsilta peritty liikennejärjestelmä oli vaihdettu oikeanpuoleiseen jo hyvissä ajoin.

Aivan tuore Ruotsia ja logistiikkaa koskeva uutinen on pohjoisruotsalaisen Kiirunan kaupungin kirkon siirto kaivostoiminnan tieltä pois kokonaisena uuteen paikkaan. 40 metriä leveä ja 600 tonnia painava kirkko on äänestetty Ruotsin kauneimmaksi rakennukseksi, ja sen 5 kilometriä kattava siirto-operaatio on valtava.

Kirkonkin siirtäminen yhtenä kappaleena maanteitse on kuitenkin pienen pieni operaatio siihen logistiseen jättioperaatioon nähden, joka Ruotsissa toteutettiin vuonna 1967. Tuona vuonna syyskuun 3. päivänä koko Ruotsi siirtyi yhdessä hetkessä vasemmanpuoleisesta liikenteestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Ruotsin liikennejärjestelmä oli tuolloin ollut 250 vuoden ajan eli 1710-luvulta lähtien vasemmanpuoleinen. 1700-luvulla ei ollut autoja ja myös liikenne eri maiden välillä oli hyvin erityyppistä. Vuoden 1967 tilanteessa Ruotsi oli yksin manner-Euroopassa vasemmanpuoleisen liikenteensä kanssa, ja sen rajanaapurimaihin Suomeen ja Norjaan oli miljoonien autojen verran liikennettä vuodessa.

Myös käytännössä kaikki henkilöautot oli Ruotsissa varustettu vasemmanpuoleisella ohjauksella, eivät siis oikeanpuoleisella niin kuin vaikkapa Englannissa, Euroopan suurimmassa vasemmanpuoleisen liikenteen omaavassa maassa. Vasemmanpuoleinen ohjaus tarkoitti siis, että kuljettajan paikka oli Ruotsissa pientareen puolella, mikä aiheutti vaarallisia onnettomuuksia maantieohituksissa. Tätä käytettiin yhtenä merkittävimmistä argumenteista oikeanpuoleiseen liikenteen siirtymisessä, jota kansan enemmistö Ruotsissa pitkään vastusti.

Vaikka lähes kaikkien ruotsalaisautojen ohjaus olikin vasemmalla puolella, oli niiden ajovalokuviot säädetty vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisiksi. Yksi merkittävä argumentti oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen puolesta oli se, että vielä vuonna 1967 suurimmassa osassa autoista oli perinteiset pyöreät lamput, jotka oli paljon helpompi ja halvempi vaihtaa uusiin kuin tuloillaan olleet nykyaikaiset, vapaan muotoiset ajovalot.

Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymistä kutsuttiin Dagen H:ksi eli H-päiväksi, oikeaa puolta ruotsiksi tarkoittavan sanan höger mukaan. Päivää edelsi massiivinen operaatio, joka koski koko liikennejärjestelmää ja kaikkia ruotsalaisia.

Liikennejärjestelmän muuttaminen koski hyvin voimakkaasti myös julkista liikennettä, sillä bussit ja raitiovaunut oli rakennettu vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisiksi. Esimerkiksi Tukholmassa osa busseista muutettiin uuden järjestelmän mukaisiksi, osa myytiin vasemmanpuoleisen liikenteen omaaviin maihin ja niiden tilalle ostettiin kokonaan uusia busseja. Raitiovaunut puolestaan hävitettiin tämän hankkeen myötä kokonaan.

Moottori oli paikan päällä Ruotsissa 3.9.1967 raportoimassa tästä huimasta operaatiosta.

H-hetkeä edelsi jopa yli vuorokauden liikennekielto

"Syyskuun kolmantena päivänä klo 1.00 - 6.00 saivat koko maassa liikennöidä vain normaaleja tehtäviään hoitaneet linja-autot, raitiovaunut, taksit, hälytysajoneuvot sekä erityisen luvan saaneet autot. Eräissä suurissa kaupungeissa kielto kesti kauemmin. Niinpä se oli Tukholmassa voimassa 2.9. klo 10.00 - 3.9. klo 15.00. Tänä aikana ennen H-hetkeä vallitsi kuumeinen kiire, kun peitettyjä liikennemerkkejä paljastettiin, jakajamerkeistä poistettiin teipatut vasemmalle osoittavat nuolet ja valmiiksi pystytettyihin portaaleihin ajokaistojen yläpuolelle kiinnitettiin tuoreet opastusmerkit. Viimeisinä tunteina ennen suurta muutosta työskenteli näissä tehtävissä koko maassa runsaasti 20 000 ihmistä, mutta valmistelutöitä oli pikku hiljalleen suoritettu jo jopa vuosikausien ajan. Niinpä esimerkiksi uudet ajoratamerkinnät oli maalattu hyvissä ajoin. Tuntui sangen hämmentävältä ajaa näitä tiehen maalattuja suuntanuolia vastaan."

H-hetki vihdoin käsillä

"H-hetken lähestyessä kaikki oli suurin piirtein valmista. Koko liikenne ambulansseja ja poliisiautoja lukuun ottamatta pysähtyi klo 4.50 ajoradan vasempaan reunaan ja siirtyi kymmenen minuuttia myöhemmin varovaisesti oikealle puolelle. Alku sujui helposti, koska autoliikennettä ei ollut juuri lainkaan. Pyöräilyä tosin ei oltu kielletty, joten Tukholman kaikki polkupyörät lienee kaivettu kätköistään ja lähdetty niillä ajaen seuraamaan historiallista näytelmää. Myös jalankulkijoita oli erittäin runsaasti. Jo päivällä liikennekiellon alettua saattoi autojen tavallisesti täyttämissä keskustan risteyksissä nähdä vain jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Heti liikennekiellon päätyttyä näytti siltä, että kaikki autoilijat halusivat kokeilla uutta järjestelmää. Tästä aiheutui paikoitellen suuria ruuhkia, mutta yleensä liikenne sujui kohtalaisesti. Suurimpana vaikeutena näytti olevan tottuminen yksisuuntaisten katujen muuttuneeseen suuntaan. Taksinkuljettajatkin valittivat, että on erittäin vaikeaa osata ajaa lyhintä reittiä kohteisiin."

Aluksi onnettomuuksia oli todella vähän

"Alhaisista nopeuksista ja varovaisuudesta johtuen onnettomuuksia sattui varsin vähän. Klo 15.00 mennessä, jolloin liikenne tosin Tukholmassa vasta käynnistyi, oli koko maassa kirjattu vain viitisenkymmentä lievää kolaria, mikä on normaalia paljon vähäisempi määrä. Sitävastoin erilaisia ajovirheitä tehtiin hyvinkin runsaasti. Yksisuuntaisilla kaduilla pysyttiin vanhasta muistista vasemmalla puolella ja käännyttiin sieltä risteyksissä oikealle.

Viranomaiset pelkäävät, että onnettomuudet tulevat jonkin ajan kuluttua voimakkaasti lisääntymään, kun alkuvarovaisuus unohdetaan ja luullaan oikealla ajaminen jo hallittavan. Tämän vaaran torjumiseksi on nyt käynnissä erittäin voimakas kampanja. Autoilijoita muistutetaan muutoksesta muun muassa kymmenillä tuhansilla kuusikulmion muotoisilla H-kilvillä, joita on pystytetty tiheään teiden varsille ja erityisesti risteyksiin. Lähinnä jalankulkijoiden turvaamiseksi mobilisoitiin muutoksen jälkeisiksi päiviksi yli sadan tuhannen vapaaehtoisen armeija ohjaamaan suojateillä tapahtuvaa ajoratojen ylitystä. Tällaisia tilapäisiä liikenteen ohjaajia oli Tukholman keskustan kaikilla suojateillä. Suurin osa heistä oli koululaisia, mutta joukossa saattoi nähdä jopa pelastusarmeijalaisiakin.

Koko Tukholman katukuva vaikuttaa nyt sangen siistiltä, sillä lähes kaikki liikennemerkit hohtavat uutuuttaan. Yhtä siistiä on ollut tähän mennessä myös liikenne uusissa uomissaan. Jos se jatkossa sujuu edes likimain samanlaisena, voidaan puhua todella onnistuneesta operaatiosta."

Suomi vaihtoi oikealle jo hyvissä ajoin

Koska kerran Ruotsissa vasemmanpuoleinen liikenne oli ollut käytössä 1710-luvulta lähtien, ja Suomi kuului vielä tuolloin osaksi Ruotsia, eikö Suomessakin täytynyt olla vasemmanpuoleinen liikenne? Kyllä, Suomessa hevosvaunut väistivät toisiaan pitkän aikaa vasemman kautta.

Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan Haminan rauhan seurauksena vuonna 1809, Suomi erotettiin monella tavalla Ruotsin vallan ajan merkeistä. Niihin ei kuitenkaan vielä kuulunut kätisyyden muuttaminen liikenteessä. Vasta vuonna 1858 Suomea kohtaan hyvin myönteisenä ja ystävällismielisenä muistettava keisari Aleksanteri II päätti muuttaa sen samanlaiseksi kuin äiti-Venäjällä, oikeanpuoleiseksi.

Suomessa ei siis myöhemmin tarvittu "O-päivää", Ruotsin kaltaista operaatiota, jossa vaihdos olisi jouduttu tekemään massiiviseksi kasvaneeseen ja autoistuneeseen liikennejärjestelmään.

Lähde: Moottorin arkisto