5.4.2021 Ajoneuvot MotoGP kiitää yli 100 m/s – Liiallinen nopeuskin voi olla ongelma Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tämän vuoden MotoGP-testeissä ajettu uusi nopeusennätys 357,6 km/h oli vasta alkusoittoa. Johann Zarcon ensimmäisenä MM-kisaviikonloppuna ylittämä 100 metriä sekunnissa käynnisti keskustelun, ovatko MotoGP-pyörät jo liian nopeita. Losailin MotoGP-testeissä Pramac-Ducati -ranskalaiskuljettaja Johann Zarco ajoi kaikkien aikojen kovimman nopeuslukeman, johon MotoGP-pyörällä on ylletty normaalilla GP-radalla. Ranskalaisen paras noteeraus oli 357,6 kilometriä tunnissa. Tällöin Zarco kommentoi, että kaiken osuessa keliä myöten nappiin jopa 360 km/h voisi olla mahdollinen. Zarco oli siinä mielessä väärässä, että hän ylitti selvästi tuon maagisen 100 metriä sekunnissa -rajan (360 km/h) vain paria viikkoa myöhemmin samalla radalla MM-sarjan avausviikonlopun vapaissa harjoituksissa ajamalla 362,4 km/h. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy 350 km/h rinta rinnan Huippunopeudessa on kyse pitkälti aerodynamiikasta, mutta eri lähteissä on arveltu Ducatin 1000-kuutioisen V4-moottorin tuottavan myös kaikkein eniten tehoa, jopa yli 300 hevosvoimaa. Huippunopeuden kasvu nähdään pitkälti etupään siiveratkaisujen seurauksena. Niiden aiheuttama alaspäin painava voima mahdollistaa nopeamman ja rajumman kaasunavauksen mutkista. Tai nykypäivänähän kuljettaja kääntää kaasun selälleen, ja elektroniikka huolehtii pääasiassa siitä paljonko tehoa latuun siirretään. Vauhti sinällään ei ole ongelma, mutta vieri vieressä yli 350 km/h kiitävät pyörät yhdessä mahdollisen öljyläikän, tuulenpuuskan, teknisen vian tai radalle lentäneen vieraan esineen kanssa muodostavat ongelman liiankin nopeasti. Miten tähän on tultu? Vuonna 1951 Geoff Duken 500-kuutioisen tehdas-Nortonin teho oli 40 hevosvoimaa, ja huippunopeutta sille mitattiin 217 kilometriä tunnissa. Niistä ajoista huippunopeus on noussut 66 prosenttia, vaikka tehot ovat kasvaneet peräti 650 prosenttia. Se kertoo aerodynamiikan merkityksestä. ”Ei tunnu miltään” Kun 500-kuutioisten maailmanmestari Wayne Rainey ylitti Yamahan testiradalla Fukuroissa ensimmäisen kerran 200 mph rajan (321 km/h), häneltä kysyttiin miltä kuljettajasta tuntui. – Tuntui, että olisin tarvinnut yhtä piikkiä pienemmän takarattaan, vastasi Rainey. Kuljettaja haluaa aina parantaa suoritustaan ja nopeuttaan, ja Raineynkin ainoa tuntemus oli, että pidempi välitys olisi auttanut siihen. Samaan tyyliin kommentoi vuoden 1993 500-kuutioisten maailmanmestari Kevin Schwantz, kun Milanon kansainvälisillä prätkämessuilla juontaja pitkän hehkutuksen ja lukuisten ylisanojen saattelemana tivasi miltä tuntuu ajaa yli kolmeasataa moottoriradalla. – Ei miltään, kuului Schwantzin lakoninen vastaus. Myöhemmin jenkki Schwantz selitti vastaustaan, että ei kuljettajalla ole radalla aikaa miettiä miltä vauhti tuntuu. Silloin mietitään jarrutuspaikkaa, oikeaa ajolinjaa ja kilpailua itsessään. Vauhtia on vuosien varrela yritetty hillitä eri keinoin. Kun 15 vuotta sitten 1000-kuutioiset nelitahtiset tuntuivat vaarallisen nopeilta, laskettiin säännöillä moottorien iskutilavuus 800 kuutiosenttimetriin. Ensimmäisessä ”pikkukoneisten” MM-osakilpailussa aussi Casey Stoner rikkoi isomoottorisilla ajetun kierrosennätyksen yli sekunnilla. Kahta vuotta myöhemmin myös vanhat nopeusennätykset siirtyivät kasisatasille. Kun pienempi moottori oli kevyempi ja hyrrävoimat pienempiä, merkitsi se suurempia kaarrenopeuksia. Nopeus kasvoi siis juuri siellä, missä onnettomuudet yleensä tapahtuvat. Ovatko moottorit nyt liian tehokkaita, elektroniikka liian osaavaa, renkaat liian pitäviä vai kuljettajat liian taitavia? Ja ovatko nykyiset MotoGP-pyörät ”kasvaneet ulos” nykyisiltä radoilta? Nämä ovat kysymyksiä, joihin saatu vastaus riippuu keneltä kysytään. Kuljettajat haluavat olla nopeampia kuin aikaisemmin ja nopeampia kuin kaikki muut. Säännöillä voidaan saada vauhdit laskemaan ja siten turvallisuus paranemaan ehkä hetkellisesti, mutta kehitys nostaa vauhteja koko ajan. Yksi ongelma MotoGP:n hidastamisessa säännöillä on se, että tuotantopyöriin perustuvat World Superbiket ovat vain sekunnin-pari hitaampia ratakierroksilla. MotoGP-luokkaa prototyyppipyörineen pidetään kaksipyöräisten kuninkuusluokkana, joten se ei voi jäädä nopeudessa muiden luokkien jalkoihin. Nopeudessa ja sen rajoittamisessa on kyse paitsi ajajien turvallisuudesta, myös lajin imagosta. Siihen sääntöjen laatijat joutuvat taas pian ottamaan kantaa, kun mietitään MotoGP:n tulevaisuutta. Teksti: Janne Huhtala Kuvat: motogp.com Lue lisää Kaikki artikkelit 1.5.2024 Moottoripyörät KTM 450 Rally Replica – sadalle nopeimmalle 1.5.2024 Ajoneuvot Tiesitkö, että halvimmillaan täyssähköisen Bugattin puikkoihin pääsee vain noin 30 000 eurolla? 30.4.2024 Matkailu Elämysmatka: MotoGP Portimão – Viihdettä kaikille aisteille 30.4.2024 Moottoripyörät 100 000 euron sähkömoottoripyörä Arc Vectorin valmistaja ajautui selvitystilaan 30.4.2024 Ajoneuvot Kialta raskaamman sarjan uutisia – ”järjettömän tehokas” EV9 GT ja globaalien markkinoiden Tasman-avolava luvassa alle vuoden sisällä 29.4.2024 Ajoneuvot Mitsubishi ASX faceliftattiin – nyt se on vähän vähemmän identtinen Renault Capturin kanssa 28.4.2024 Renkaat Metzeler yhdistää sport-touring- ja supersport-luokan renkaiden edut samassa kumissa 27.4.2024 Moottoripyörät Maistiainen: Indian Scout 101 – huippuversio erottuu selvästi sisarmalleistaan 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 2.5.2024 Esittely Koeistuttu: Renault Symbioz – ehkä kaikkien perheautojen ei sittenkään tarvitse olla sähköautoja 2.5.2024 Koeajo Koeajo: Mazda CX-30 – kompakti crossover tyylikkäällä ulkomuodolla 3.5.2024 Koeajo Maistiainen: Tesla Model Y Long Range RWD – lisää valinnanvaraa suosikkisähkikseen 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt