Odotettu Alfa Romeo Tonale saapui, ja tästä ne odotukset vasta alkavatkin

Tonale näyttää meille Alfa Romeon valitsemat suuntaviivat niin teknologisesti, muotoilullisesti kuin kaupallisestikin pitkälle tulevaisuuteen. Puhutaan siis todella tärkeästä uutuudesta.

Tonalen esittelyä ei voi aloittaa palauttamalla mieliin vuotta 2015, jolloin kaikki Alfa-fanit ja monet muutkin ympäri maailmaa saivat huokaista helpotuksesta. Giulia palautti tuolloin pohdiskelutilassa vuosia viettäneen milanolaisvalmistajan takaisin maailmankartalle kaikin puolin autenttisella Alfa Romeo -otteellaan. Giulia sai seuraavana vuonna rinnalleen D-segmentin katumaasturin, Stelvion.

Jo pidempään odotettu Tonale puolestaan tuo Alfaa jälleen kohti kompaktimpia segmenttejä Giuliettan poistuttua kuvioista tovi sitten. Tietyllä tavalla uutuus yhdisteleekin parhaita puolia kaikista viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nähdyistä Alfoista. Omat – ison puoleiset – odotuksensa sille ovat latoneet niin valmistaja, konserni, autolehdistö kuin asiakaskuntakin. Tästäkin voi heti lonkalta ilman paineita ennustaa, että Tonalesta tulee Alfa Romeon myydyin malli. Tonalella on merkitystä myös sisarmerkkien tulevien tuotteiden kannalta.

Kokoluokassa Tonale asettuu välittömästi Giulian ja Stelvion alapuolelle, C-segmenttiin, joka varsinkin crossovereiden puolella on yksi kaikkein kilpailluimmista. Näin kilpakentällä sitä vastassa on hyvin laaja kirjo malleja, muutamina esimerkkeinä mainittakoon Jaguar F-Pace, Range Rover Evoque, Lexus UX, Mazda CX-5, VW Tiguan sekä DS 7 Crossback omasta konsernista. Tonale on muuten ensimmäinen Stellantiksen alla esitelty Alfa Romeo -malli.

Saattaa aiheuttaa säpsähdyksen

Mikäli ensivaikutelma tuotantovalmiinkin Tonalen muotoilusta tuo mieleen vivahteita merkin aikaisemmasta mallistosta, se ei ole sattumaa, vaan itsetarkoitus. Niin kutsutut 3+3 -ajovalot luottavat Full-led Adaptive Matrix -teknologiaan, ja tuovat varmasti monille mieleen aikaisempien sukupolvien Alfoja, SZ Zagatosta Breraan ja 159:ään. ”Scudetto” on tietysti erottamaton osa Alfa Romeota, mutta Tonalessa se asettuu keulaan hieman uudella tavalla. Konseptista lähes suoraan tuotantomalliin päässyt hurja keulailme puree katsojaan, ja saattaa joistain kulmista aiheuttaa jopa pienen säpsähdyksen. Siinä on sitä Alfa Romeota.

Siroon Stelvioon verrattuna Tonale on ulkomittasuhteiltaan jonkin verran maasturimaisempi. Näin voi olla joko täysin tarkoituksellisesti tai sitten pakon sanelemana – korkeaa profiilia on hankalampi häivyttää lyhyempään koriin. Tonalen muodot ovat lähteneet Alfan oman Centro Stilen kynästä. Sillä on perinteisesti varsin korkea onnistumisprosentti, vaikka Alfa Romeo onkin ajoittain päätynyt teettämään korimuotoiluja esimerkiksi Italdesign Giugiarolla.

Pellin alla rivoluzione

Muun muassa edellisen teknologiasukupolven ikääntymisen ja konsernimyllerrysten vuoksi entisen Fiat-konsernin merkeillä on tällä hetkellä laaja moottorimurroskausi käynnissä. Merkistä ja mallista riippuen löytyy kaikkea 80-luvulle juontavista FIRE-moottoreista Ferrarilta lainattuihin voimanpesiin.

Tonalen pellin alla nähdään paljon sellaista, mitä Alfa ei ole ikinä ennen tehnyt. Lähdetäänpä liikkeelle vaikka lataushybridivoimalinjasta, joka ilmeisesti tyydyttää nyt myös toimitusjohtaja Jean-Philippe Imparatoa. Jos yhdelläkään Alfa Romeolla ei ole tähän asti voinut ajaa metriäkään sähköllä (paitsi ehkä starttimoottorilla), tarjoaa Tonale Plug-in Hybrid heti kättelyssä kaupunkiolosuhteissa 80 kilometrin sähköisen toimintamatkan. Paketissa etupyöriä pyörittävä, 1,3-litrainen, tuoreimman Fiat Global Small Engine- eli FireFly -sukupolven nelisylinterinen Multiair Turbo -bensiinimoottori yhdistyy taka-akselille sijoitettuun sähkömoottoriin. Järjestelmän yhteisteho on 275 hevosvoimaa ja ajoakun kapasiteetti 15,5 kilowattituntia. Lataushybridiversio on Tonalen huippumalli, näin ainakin ennen Quadrifogliota. Nelivetoisena versio kiihtyy nollasta sataan 6,2 sekunnissa.

Bensiinimoottoriversio on kokonaan uusi ja se saakin ensi-iltansa Tonalen keulalla. 1,5-litrainen nelisylinterinen muuttuvageometrisellä turboahtimella (VGT) tuottaa 160 hevosvoiman tehon. Mallinimi Hybrid viittaa Fiatin ja Lancian pikkuautojen tavoin kevythybriditekniikkaan. Polttomoottorin perässä on 15 kilowattia ja 55 newtonmetriä tuottava sähkömoottori, josta hyödytään ratkaisulle ominaisesti taajama-ajon eri tilanteissa. Lähtötason mallissa 1,5-litrainen tuottaa 130 hevosvoimaa ja 240 newtonmetriä. Myös siinä on 48 voltin kevythybridijärjestelmä. Molemmat bensiinimoottoriversiot yhdistyvät Alfan 7-pykäläiseen TCT-kaksoiskytkinautomaattiin ja vetotapa on vastaherätettyjä perinteitä vastoin etuveto.

Vanhan Fiat-konsernin perinteisesti vahvaan osaamisalueeseen kuuluva dieselvaihtoehtokin on ilman muuta mukana, tosin sillä erotuksella, ettei se ole enää mikään huippumalli, joka ostettaisiin välttämättä ison asuntovaunun tai venetrailerin vetoon. Uusi 1,6-litrainen diesel antaa säädylliset 130 hevosvoimaa ja 320 newtonmetriä. Jatkeena tässäkin on TCT ja etuveto.

Jatkaa valittua nimipolitiikkaa

Giulia on perinteinen sedan ja sen nimi on valikoitu historiallisista syistä. Katumaasturit ovat sen sijaan Alfa Romeolle uusia tuttavuuksia, joten nimipoltiikka on voitu valita vapaasti. Tai olihan Alfalla 50-luvun alkupuolella Willys Jeep -henkinen maasturi, mutta sen nimi Matta – italiaksi ”hullu” – ei ehkä olisi kovin käyttökelpoinen. Jo hyvän aikaa tiedossamme ollut nimivalinta Tonale ei ole Stelvion jälkeen huono. Stelvio nimettiin Stelviosolan ja erityisesti sitä halkovan mahtavan tien mukaan. Korkea Passo del Tonale – Tonalen sola – sijaitsee samalla alueella, vähän matkaa Stelviosta etelään, Lombardian ja Trentino-Alto-Adigen maakuntien rajaseudulla Italian pohjoisosassa.

Tonalen tuotantoa käynnistellään parasta aikaa. Pohjolaan saakka auto ehtii kesällä. Sitä ennen saamme tietää tarkemmin varustetasoista sekä suurella mielenkiinnolla myös hinnoittelusta. Piakkoin koittaa myös se aika, kun Moottori pääsee tuntumalle kaikesta siitä, mitä Tonalella on tarjota.

Lähde ja kuvat: Alfa Romeo Teksti: Benjamin Helander