Osaatko autoilijan ja pyöräilijän väliset väistämissäännöt?

Liikenneturvallisuusaiheisessa juttusarjassamme paneudumme tällä kertaa autoilijan ja pyöräilijän välisiin väistämissääntöihin. Jokapäiväiset tapahtumat liikenteessä osoittavat, että osalla tienkäyttäjistä nämä ovat varsin huonosti hallussa.

Kun liitytään liikenteeseen esimerkiksi pihasta tai kadun reunasta, on väistämisvelvollisuus liittyjällä. Näissä tilanteissa on tärkeää huomata, että vaikka moottoriajoneuvoliikennettä pitäisi lähestyä vain yhdestä suunnasta, saattaa pyöräilijä lähestyä pääasiallista liikennevirran suuntaa vastaan, jos esimerkiksi vastavirtapyöräily on sallittu – tai yksisuuntaisen tien vieressä kulkee kaksisuuntainen pyörätie. Huolellisuutta ja varovaisuutta siis tarvitaan.

Ajoradan ja pyörätien risteys

Ajoradan ja pyörätien risteyksessä pyörätietä pitkin lähestyvällä pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus, siitä riippumatta, tuleeko hän vasemmalta vai oikealta. Kun ajoradan liikennetilanne sallii, voi pyöräilijä sitten ylittää sen suojatietä pitkin ajaen.

Tilanne muuttuu, jos ajorataa pitkin lähestyvillä on väistämismerkki. Silloin ajoradalla ajavan on väistettävä pyörätietä pitkin lähestyvää pyöräilijää. Väistämismerkkejä ovat ”kärkikolmion” lisäksi STOP- ja ”Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” -merkit.

Älytön poikkeus vahvistaa säännön

Valitettavasti satunnaisesti näkee myös sellaisia suunnittelun kukkasia, että väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki on korvattu tien rakenteella. Tällainen risteystyyppi on varsin hölmö, koska sitä on todella vaikeaa erottaa tavallisesta tasa-arvoisesta risteyksestä, jossa väistämissäännöt ovat erilaiset.

Keskeiset erot tasa-arvoiseen risteykseen verrattuna näissä ovat, että suojatietä osoittavat liikennemerkit ja suojatien tiemerkinnät puuttuvat – ja ne puuttuvat siksi, että kyseisessä kohdassa ei ole suojatietä, vaan jalkakäytävä ja/tai pyörätie jatkuvat katkeamattomina tien yli.

Tämä tien yli jatkuva jalkakäytävä ja/tai pyörätie on toteutettu hieman ajoradan pinnasta korotettuna. Korotus tulee aivan liian helposti sekoitettua korotettuun suojatiehen tai pyörätien jatkeeseen – lisäksi talvella se jää piiloon lumen alle. Myös suojatiemerkintöjen puuttuminen jää helposti huomaamatta juuri talvikelillä, kun ne olisivat joka tapauksessa autoilijan havaitsemattomissa, lumen alla.

Kun autolla ajetaan ajorataa pitkin ja edessä on edellä kuvatun kaltainen pyörätien ylitys, on väistämisvelvollisuus auton kuljettajalla siitä riippumatta, tuleeko pyöräilijä vasemmalta vai oikealta.

Epäselvyyksien, vaaratilanteiden ja vahinkojen välttämiseksi tämänkaltaiset risteykset tulisi muuttaa vastaamaan tavallisia tasa- tai eriarvoisia risteyksiä. Nykyisessä muodossaan ne eivät sovellu Suomen olosuhteisiin – eivätkä kyllä oikein mihinkään muuallekaan.

Pyöräilijän eteen ei saa kääntyä

Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan pitää väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää riippumatta siitä, onko hän kääntymässä vasemmalle vai oikealle. Näin toimitaan myös liikennevaloissa käännyttäessä, ellei kääntyminen tapahdu nuolivalolla, jolloin väistettäviä ei pitäisi olla.

Sillä ei ole tilanteessa merkitystä, käyttääkö pyöräilijä risteävän tien ylitykseen ajoradan reunaa, piennarta, suojatietä vai pyörätien jatketta – eikä sillä, tuleeko hän kääntyvästä ajoneuvosta katsottuna edestä vai takaa.

Pyörätieltä tai pyöräkaistalta autojen sekaan

Kun pyöräilijä siirtyy pyörätieltä ajoradalle, esimerkiksi pyörätien päättyessä, hänen on väistettävä ajoradan liikennettä.

Ajoradalla ajaessaan pyöräilijää koskevat samat väistämissäännöt kuin muitakin ajoneuvoja. Erityisen tarkkana pitää olla sellaisissa risteyksissä, joissa on yksisuuntainen tie, jolla pyöräily on sallittu muuta liikennettä vastaan. Tämä järjestely ei muuta väistämissääntöjä.

Varovaisuutta auton ovea avattaessa

Autosta poistuvan – tai sinne menevän – on huolehdittava, ettei toimenpiteestä aiheudu vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle. Sama pätee ajoneuvon kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen.

Onkin tärkeää, että auton kuljettaja ja matkustajat havainnoivat huolellisesti ennen oven avaamista, ettei edestä tai takaa ole lähestymässä pyöräilijöitä tai muuta vastaavaa liikennettä. Tämä on tärkeä toimenpide siitä riippumatta, ollaanko autosta poistumassa ajoradalle vai pyörätielle.

Kuljettajan tehtävä on varoittaa matkustajia asiasta ja ainakin pienempien lasten matkustaessa on järkevää käyttää lapsilukkoja, jolloin oven avaamisen ajankohta on täysin kuljettajan – tai muun aikuisen – hallittavissa.

Tilannenopeus antaa aikaa

Väistämissääntöjen osaaminen luo pohjan turvalliselle liikenteessä liikkumiselle, mutta ei yksin riitä. On myös havainnoitava huolellisesti liikenteenohjauslaitteita – siis liikennevaloja ja -merkkejä – sekä muuta liikennettä.

Tähän kuluu oma aikansa, kuten myös ajatteluun, arviointiin ja toimintaan. Parhaiten itselleen saa pelattua aikaa lähestymällä tilanteita riittävän alhaisella nopeudella, siitä riippumatta, onko liikkeellä pyörällä vai autolla.

Kun tilannenopeudet ovat järkeviä, omakin toiminta muuttuu toisten silmissä ennalta-arvattavammaksi. Alhaisen nopeuden ansiosta myös omasta ajovuorosta luopuminen onnistuu tarvittaessa, mikäli tilanteen turvallinen selvittäminen niin edellyttää.

Ennakointivelvoite muistettava

Tieliikennelakiin kirjattu ennakointivelvoite velvoittaa tienkäyttäjiä varautumaan siihen, että kaikki muut eivät välttämättä toimi liikennesääntöjen mukaan. Jokaisen pitääkin omalla toiminnallaan pyrkiä myötävaikuttamaan siihen, että liikenne soljuisi mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti, vaikka joku tekisikin virheen – niitähän me kaikki teemme.

Viime kädessä syyllisyyskysymykset ratkotaan oikeudessa. Siellä eri tienkäyttäjien ennakointivelvoite saatetaan katsoa eri suuruiseksi muun muassa kokemuksesta ja kulkuneuvosta riippuen. Olennaisinta kuitenkin olisi, että vahingoilta vältyttäisiin kokonaan.