Päivän kuva: no nyt on harvinainen opetusauto – opetuslupa mahdollistaa ajokortin suorittamisen tyylillä

Ajamisen opettelu vaihtelevalla kalustolla antaa oppilaalle paljon.

Ahvenisto Race Circuitille kokoontuu maanantai-iltaisin näin ajokaudella kattavasti erilaisia harrasteajoneuvoja. Viimeksi tapahtumassa vieraillessani silmiini osui varsin harvinainen opetusauto, Cadillac DeVille vuodelta 1970. Auto on varustettu 472 kuutiotuuman moottorilla ja automaattivaihteistolla.

Ajoneuvon vaatimukset opetus- ja tutkintokäytössä

Jotta autoa voi käyttää B-korttiin tähtäävässä opetuslupaopetuksessa ja sillä voi suorittaa kyseisen luokan kuljettajantutkinnon, tulee sen olla B-kortilla ajettavissa. Auton suurimman rakenteellisen nopeuden pitää olla vähintään 100 km/h ja se pitää varustella asianmukaisesti opetusajoneuvoksi. Kyseinen varustelu pitää sisällään oikeaan kohtaan sijoitetun ja tukevasti auton korirakenteeseen kiinnitetyn jarrupolkimen, oikean sivupeilin yhteyteen asennetun – opettajalle tarkoitetun – lisäsivupeilin sekä opetusajoneuvon tunnuksen auton taakse.

Opetusajoneuvon tunnus on Päivän kuvassakin näkyvä tasasivuinen valkoinen kolmio, jonka sivun pituuden tulee olla 16–25 cm. Näiden pakollisten varusteiden lisäksi opetusautoon toki suosittelen vielä taustapeiliä opettajalle auton oman taustapeilin viereen sekä ”silmäpeiliä” tuulilasin oikeaan alanurkkaan. Silmäpeili tuo opettajalle mahdollisuuden seurata kuljettajan (oppilaan) katseenkäyttöä tämän itse sitä huomaamatta.

Vaikka opetuslupakäyttöön varusteltua autoa ei tarvitse käyttää muutoskatsastuksessa, on pakolliset varusteet asennettava siihen asianmukaisesti. Asennusta kontrolloidaan poliisin tienvarsitarkastuksissa, määräaikaiskatsastuksessa sekä ajokokeeseen lähdettäessä.

Saako automaattivaihteisella autolla antaa ajo-opetusta?

Usein Autoliitosta tiedustellaan, saako automaattivaihteisella autolla antaa ajo-opetusta. Kyllä saa eli olennaista ei ole se, millaisella vaihteistolla opetellaan, vaan se, millaisella vaihteistolla varustetulla autolla suorittaa kuljettajantutkinnon ajokokeen. Mikäli ajokokeen suorittaa automaattivaihteisella autolla, tulee ajokorttiin erityisehto, joka velvoittaa automaattivaihteiston käyttöön.

Itse opetin vanhempaa tytärtäni sekä automaatilla että manuaalilla. Aloitimme opetuksen automaattivaihteisella autolla ja siinä vaiheessa, kun ajaminen perus liikennetilanteissa alkoi sujua hallitusti, siirryimme opettelemaan manuaalivaihteisen auton käsittelyä. Kun käsittely alkoi sujua, jatkoimme liikennetilanteiden harjoittelua manuaalilla. Opetuksen loppuvaiheessa ajoimme molemmilla vaihteistotyypeillä sekaisin ja tutkinnon hän suoritti manuaalivaihteisella autolla, jotta välttyi tuolta ajokorttiin tulevalta erityisehdolta.

Monipuolinen opetuskalusto on oppilaan etu

Useampi opetusauto tuo hyvän lisän opetukseen – varsinkin, jos ne ovat vielä keskenään erityyppisiä ja -kokoisia.

Klassikkoautolla opettelu saa oppilaan herkemmin ymmärtämään ajoneuvon turvattomuuden nykyautoihin verrattuna ja oikein ohjattuna hän oppii näin autonsa arvoisen, rauhallisen ja ennakoivan ajotavan, jota toivottavasti noudattaa jatkossa myös uudemmilla autoilla ajaessaan.

Avoauto opetusautona

Avoautolla en välttämättä lähtisi ihan ajo-opetuksen alkuvaiheessa vilkkaan kaupungin ruuhkiin, koska liikenteen meteli saattaa aiheuttaa haasteita opettajan ja oppilaan väliselle kommunikaatiolle. Sen sijaan rauhallisessa liikenneympäristössä – ja taitojen kartuttua vilkkaammassakin – tällainen persoonallinen harrasteauto tuo todella mielenkiintoisen ulottuvuuden ajamisen opetteluun.

Näin mobilistihenkisenä pitääkin todeta, että arvostan ratkaisua!