Peltipoliisia valjastetaan valvomaan turvavyön käyttöä ja kännykän räpläämistä –tulevaisuudessa ehkä myös keskinopeuksia

Kuva Onnettomuustietoinstituutti, Moottorin arkisto
Kameravalvonta

Poliisi: ” Vuosittain yli 20 henkilöä jäisi henkiin, jos turvavöiden käyttö olisi kattavaa.”

Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta pitää tieliikenteen automaattisen kameravalvonnan laajentamissuuntana sitä, että peltipoliisien avulla valvottaisiin jatkossa myös ajon aikaista matkapuhelimen ja turvavyön käyttöä.

– Keskinopeuden mittaamisen lisäksi nuo kaksi valvontakohdetta olisivat luonnollisia valvonnan laajentamisen kohteita, Katajisto kiteyttää.

Poliisihallitus tilasi vastikään valmistuneen selvityksen VTT:ltä siitä, millaista tekniikkaa maailmalla käytetään automaattisessa liikennevalvonnassa. Tuloksen voi kiteyttää niin, että teknisesti nykyistä tarkempi ja monipuolisempi valvonta olisi mahdollista, joka tarkoittaisi esimerkiksi keskinopeuksien valvontaa.

Raportissa todetaan muun muassa seuraavasti: ”Nykyiset kamera-, tutka- ja induktiosilmukkajärjestelmät tarjoavat hyvän pohjan, mutta niiden kehittäminen on välttämätöntä. Lainsäädäntö edellyttää kuljettajasta tunnistettavaa kasvokuvaa, mikä vaikuttaa sekä laite- että ohjelmistoratkaisuihin.”

puhelimen käyttö autossa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Miksi kännykän valvontaa?

Miksi kännykän ajon aikaisen käytön valvonta on tärkeätä?

– Kännykän käyttö ajon aikana vie aina kuljettajan huomiota pois liikenteestä. Erityisen vaarallista tämä on silloin, kun kuljettajan katse viipyy kännykässä esimerkiksi viestin lukemisen tai näppäilyn ajan eli useita sekunteja pois tiestä ja sinä aikana voi tapahtua edessä paljon, Katajisto tähdentää.

Turvavyötä käytetään, mutta…

Suomessa käytetään kansainvälisestikin vertaillen varsin visusti turvavöitä, mutta poikkeuksiakin on. Takapenkeillä ja muissa kuin henkilöautoissa ei turvavyön käyttö ole yhtä yleistä kuin henkilöauton etuistuimilla.

Katajisto ottaa esiin Onnettomuustietoinstituutin raportit, jotka perustuvat tutkijalautakuntien tutkimiin kuolonkolareihin.

– Vuosiraporteista on edelleen todettavissa, että vuosittain yli 20 henkilöä jäisi henkiin, jos turvavöiden käyttö olisi kattavaa. Takavuosikymmenten esimerkit esimerkiksi Sveitsistä osoittavat, että käytön pakollisuutta ei voida poistaa laista ja että asiaa on pidettävä esillä ja valvottava käyttöasteen yllä pitämiseksi ja kohottamiseksi, Katajisto linjaa.

Ylinopeuksien valvonta keskiössä

Katajisto tähdentää, että automaattisen nopeusvalvonnan keskeisintä ydintä jatkossakin on nopeuksien valvonta.

– Ylinopeudella ajamisen takana on niin paljon erilaisia motiiveja pelkän ajansäästön rinnalla tai edellä, että valvontaa edellytetään paljon enemmän kuin muiden rikkeiden kohdalla, jotta koettu kiinnijäämisriski olisi riittävän korkea.

Katajisto myös huomauttaa, että ylinopeudet ovat edelleen erittäin keskeinen riski kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tilastoissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuleeko keskinopeusvalvonta?

Katajiston mukaan poliisi haluaisi kokeilla keskinopeuksien valvontaa keskeisillä tieosuuksilla. Siinä mitataan peltipoliisien avulla kauanko auto jaa kahden tolpan välin, jolloin saadaan laskettua auton keskinopeus.

Katajisto kertoo, että ”maailmalla on saatu hyviä kokemuksia automaattisesta” keskinopeuden valvonnasta sekä turvavöiden käytön ja kännykän käytön valvonnasta.

– Lainsäädäntö on kuitenkin jokaisessa maassa vähän omanlaisensa ja meillä edellytetään ainakin tällä hetkellä tunnistettavaa kuvaa rikkeen tekijän kasvoista, jotta seuraamus voidaan automaattisessa liikennevalvonnassa määrätä.

VTT:n raportissa tuodaan esiin toisaalta tekniikan käyttöönoton vaikeudet Suomen olosuhteissa ja toisaalta jo tarjolla olevan valvontatekniikan kehittymättömyys.

”Keskinopeuden valvonnassa korostuvat IR-valaistus ja tiedonsiirron optimointi, kun taas turvavyön ja mobiililaitteiden käytön valvonnassa tarvitaan korkeaa tunnistustarkkuutta, laadukasta kuvamateriaalia ja mahdollisesti tekoälypohjaista analytiikkaa. Markkinakartoituksen perusteella kaupallisia ratkaisuja on tarjolla, mutta vain harvoilla toimittajilla on näyttöä järjestelmien soveltuvuudesta Suomen erityisvaatimuksiin.”

Lähde: Poliisihallitus, Onnettomuustietoinstituutti, VTT: Automaattivalvontalaitteiden selvitystyö (5.12.2025)

Kommentit (1)

  • ESA SAIRIO

    Ensiksi tulee tehdä muutama perustavanlaatuinen muutos peltipoliiseihin ja Suomen liikennepolitiikkaan, vaikka kännykänräpläyksen ja turvavöiden käyttämättä jättämisen valvominen kameroilla olisi nytkin perusteltua.

    1. Kamerat tulee siirtää sellaisille maantie- tai katualueille, joissa onnettomuusriski on selvästi suurentunut tai normaalia isompi. Kamerat suoralla maantieosuudella maaseudulla, jossa tien vieressä sijaitsee yksi talo, pari latoa tai viljasiilo, ei ole perusteltua ylinopeusvalvonnan kannalta, vaan se on autoilijoiden kiusaamista ja rahastamista.

    2. Ruotsin mallin mukaan jokaiseen kameratolppaan tulee asentaa ko. alueen nopeusrajoitusmerkki ja samoin nopeusrajoitusmerkki hyvissä ajoin ennen kameraa.

    3. Liikenneonnettomuuksista itsemurhatapaukset pitää poistaa liikenteessä kuolleitten tilastoista. Tilastojen tulee olla vertailukelpoisia muiden maiden vastaaviin. Nyt asia ei ole näin!

    4. Suomen nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti. Moottoriteille 130 km/h, joka on yleisin Euroopassa (talvisin 120 km/h). Useille nykyään 80 km/h rajoitetuille maanteille tulee asettaa järkevämpi 100 km/h rajoitus. Ohituskaistaosuuksille ja ns. kevytmoottoriteille tulee asettaa rajoitus 110 tai 120 km/h. Talvirajoituksista maanteillä tulee luopua kokonaan, ei niitä käytetä muuallakaan. Liian alhaiset nopeusrajoitukset aiheuttavat Suomessa satojen miljoonien eurojen vuosittaiset yhteiskuntataloudelliset kustannukset pidentyneinä ajoaikoina.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat