Poliisi on tyytyväinen tilastoihin – näin kameravalvonta vaikuttaa valtateillä neljä ja kuusi

Tilastot osoittavat selvää laskua ajonopeuksissa ja onnettomuuksien sekä kuolemantapausten määrässä verrattaessa kameravalvonnan ensimmäistä vuotta sitä edeltäviin.

Valtateille neljä ja kuusi pystytetyt uudet peltipoliisit, tai liikenneturvallisuuskamerat, kuten poliisi toivoo niitä kutsuttavan Ruotsin mallin mukaan, ovat tilastojen valossa vähentäneet onnettomuuksien määrää ja alentaneet nopeuksia kyseisillä tieosuuksilla.

Poliisin maaliskuun alkupuolella julkaisema arvio perustuu Väylä-viraston tilastoihin.

Havainnoista huolimatta resurssien kohdentaminen nopeudenvalvontaan ja sitä suorittavaan kamerateknologiaan jakaa liikenneturvallisuusasiantuntijoiden mielipiteitä. Kamera suoriutuu mallikkaasti tehtävästään, mutta ei kykene mukautumaan muuhun.

Moni muistuttaa myös siitä, että liikenne on monen tekijän summa, eikä positiivista kehitystä voi yksin nimetä esimerkiksi valvontakameroiden ansioksi.

Liikenneturvallisuuden kannalta automaattista valvontaa pidetään riittämättömänä, varsinkin jos se vähentää partioiden toimesta tapahtuvia valvontapanostuksia merkittävästi. Valtateiden lisäksi kameravalvontaan on panostettu tuntuvasti myös kaupunkialueella. Yksi suurista panostajista on pääkaupunki Helsinki.

Kriittisimmät pitävät automaattivalvontaa rahankeräysautomaattina, mutta tämän väitteen poliisi on kiistänyt tiukasti useampaan otteeseen.

– Marraskuussa 2019 selvitettiin lyhyen aikavälin tuloksia. Valvontatolpat olivat pystyssä jo vuoden 2018 syksyllä ja vaikuttivat jo turvallisuuden parantumiseen jo silloin. Liikenneturvallisuus on parantanut myös pidemmällä tarkastelujaksolla vuoden 2019 ajalla, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo.

Kuolemantapauksia nolla

Väylä-viraston kokoaman onnettomuustilaston mukaan nelostien onnettomuudet automaattivalvonnan vaikutuspiirissä Lusi–Vaajakoski -välillä ovat vähentyneet. Vuosien 2015–2017 keskiarvoksi kerrotaan 48 ja vuoden 2019 puolestaan 37. Havaintojen mukaan vähennystä on tapahtunut yhdentoista onnettomuuden verran.

Nopeudet ovat automaattisten nopeusmittauspisteiden mukaan alentuneet samalla tieosuudella hieman. Vuonna 2017 tilastoitiin ajonopeudeksi 91,2 km/h. Tuoreemmat havainnot vuoden 2019 pysäyttävät viisarin tasolle 89 km/h.

Vuoden 2019 aikana ei nelostiellä valvonta-alueella tapahtunut lainkaan liikennekuolemia. Vuosien 2015–2017 keskiarvo oli puolestaan 1,3 kuollutta.

Vuoden 2019 aikana tilastoihin kirjattiin valvonta-alueen matkalla yhteensä kahdeksan loukkaantunutta, kun vuosien 2015–2017 keskiarvo oli 16. Loukkaantuneiden määrä siis laski tilastojen mukaan kahdeksalla.

Nopeudet laskeneet

Kuutostiellä Loviisa-Kouvola välillä onnettomuudet ovat vähentyneet vuosien 2015–2017 keskiarvosta 27,7. Vuoden 2019 onnettomusmäärä jäi 18:a, eli liki kymmenen onnettomuutta vertailujakson keskiarvoa vähemmän.

Nopeudet ovat Väylä -viraston automaattisten nopeusmittauspisteiden mukaan alentuneet vuoden 2017 90,4:stä vuoden 2019 87,1:en.

Kuutostiellä ei kirjattu liikennekuolemia vuonna 2019 lainkaan. Vuosien 2015–2017 keskiarvoksi kerrotaan 1,7 menehtynyttä.

Loukkaantuneita oli vuonna 2019 viisi. Vuosien 2015-2017 loukkaantuneiden keskiarvo oli 8,7, joten loukkaantuneita oli lähes neljä vähemmän.

3 600 huomautusta ja 6 000 sakkoa

Modernin kameravalvonnan piirissä olevilta tieosilta valtateiltä neljä ja kuusi on poliisin mukaan lähetetty yhteensä noin 3 600 huomautusta ja noin 6 000 maksumääräistä seuraamusta, eli sakkoa ylinopeutta ajaneille.

Valvonnat aloitettiin yhdellä valvontapisteellä viime kesänä lähellä Kouvolaa. Nyt kameroita on poliisin mukaan valvonnan piirissä olevilla tieosuuksilla kattavasti.

Uudet kamerat toimivat tutkaperiaatteella, jossa mittaus tapahtuu muutamien kymmenien metrien matkalla ennen tolppaa.

Teksti: Antti Hentinen Lähde: Poliisi Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen