Puolen vuoden koeajo: näin paljon Mercedes-Benz A 250 e kuluttaa

Puolen vuoden koeajossa on edetty ensimmäiseen tankkaukseen. Moottorin testissä saatu kulutuslukema ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

Puolen vuoden koeajo -juttusarjassa on käsitelty Mercedes-Benz A 250 e:n sähköistä toimintamatkaa ja kulutusta erilaisissa käyttötilanteissa.

Koeajon keskikulutusta emme kuitenkaan ole paljastaneet. Ladattavan hybridin kanssa se voi olla hyvin harhaanjohtava – tälle autoluokalle on aivan älytöntä ilmoittaa yhtä kulutuslukemaa, sillä kahden voimalinjan, siis poltto- ja sähkömoottorin, takia autolla on kaksi kulutusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ensimmäinen tankkaus

Nyt lienee kuitenkin syytä tarkastella kulutusta: Mercedes-Benz A 250 e:llä on ajettu kirjoitushetkellä 1 812 kilometriä ja keskikulutus on 2,1 l/100 km. Se on vähän.

Mercedes-Benz A 250 e puolen vuoden koeajo akku tyhjä mittaristo — A 250 e:n mittaristo on varsin mainiosti muokattavissa, ja auto raportoi sekä polttoaineen- että sähkönkulutuksen selkeästi.

Näin kaunis lukema ei kuitenkaan ole auton taloudellisen polttomoottorin ansiosta. Piheys perustuu siihen, että 1 812 kilometristä peräti 1 239 on ajettu sähköllä – siis lähes 70 prosenttia. Ajassa mitattuna sähköajon osuus on vielä suurempi: 38 tunnista ja 47 minuutista sähköllä on kuljettu 31 tuntia ja 40 minuuttia. Polttomoottori on on erityiysen pihi sen ollessa sammutettuna!

1 812 kilometrin aikana sähköä on kulunut keskimäärin 11,4 kWh/100 km.

Pääkaupunkiseudulla pyöriessä pelkällä sähköllä ajettujen matkojen keskikulutus pyörii 16–19 kWh/100 km välissä näin kesähelteillä.

Sähköajon osuus ratkaisee

Kulutuksen kannalta ratkaisevaa on sähköajon osuus: tässä kohtaa olemme useasti todenneet A 250 e:n loistavan sen yli 60 kilometrin toimintamatkan ja nopean latauksen ansiosta. Autolla on helppo liikkua sähköllä, vaikka omassa käytössäni en voi ladata sitä kotipihassa. Polttomoottorilla ajetut vajaat 600 kilometriä ovat kertyneet pidemmiltä reissuilta, joissa on matkustettu kauas sähköisen toimintamatkan ulkopuolelle.

Paljon ajaminen maksaisi?

Ajokustannustannukset riippuvat runsaasti latauspaikoista: osa ostoskeskuksista tarjoaa sähköä ilmaiseksi, osa latauspisteistä velottaa energiasta, toiset latausajasta ja kotilatauksen hinnan määrää tietysti sähkösopimus.

Jos kaikki lataukset olisi tehty kotipihassa ja sähkösopimus tarjoaisi sähköä siirtomaksuineen hintaan 0,13 e/kWh, olisivat ajokustannukset siis seuraavat: sähköenergiaa on kulunut 11,4 kWh/100 km, mikä 1812 kilometrillä tekee 206,6 kWh. Tämä maksaisi 26,9 euroa. Siihen päälle tulisi bensiiniä 2,1 l/100 km kulutuksella 1812 kilometrin edestä, eli yhteensä 38,1 litraa. Ainoa toistaiseksi tehty tankkaus maksoi 1,42 eur/litra, sillä hinnalla polttoainekulut olisivat 54 euroa.

Tällä laskulla sähkö- ja polttoainekulut olisivat yhteensä 80,9 euroa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huomaa sähköajon edullisuus

Laskelmaa ei kannata tuijottaa tarkasti, sillä summa vaihtelee suuresti latauspaikkojen hinnan mukaan. Tärkeää on huomata, että vaikka kilometreistä melkein 70 prosenttia on ajettu sähköllä, ovat laskelman mukaiset latauskustannukset silti vain puolet polttoainekustannuksista.

Kuinka paljon enemmän tai vähemmän joku toinen ladattava hybridi sitten kuluttaisi? Se on täysin tapauskohtaista: niin kauan kuin automallin sähköinen toimintamatka riittää kattamaan arkirutiineissa kertyvät kilometrit ja polttomoottori pysyy sammutettuna, pysyvät kulutuslukemat todella pieninä. Toisaalta jos valitsee pienellä akulla varustetun katumaasturin, voi todellisuus olla paljon rumempi.

Lomakauden vaikutus

Nyt lähestyvä lomakausi vie Mercedes-Benzin pois täyssähköisestä arkiajosta. On mielenkiintoista nähdä, miten sen kulutus kehittyy.

Lukemia joskus syksyllä katsellessa on hyvä huomioida, että karanteenikevään johdosta ensikuukausina auton matkamittariin kertyi paljon odotettua vähemmän kilometrejä, kun rutiininomaista työmatka-ajoa ei tarvittu. Sen johdosta lomareissujen suhteellinen osuus ajomäärästä tullee olemaan ennakoitua suurempi, ja siten kulutuskin kohoaa normaalia enemmän.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen