Pystytkö keskittymään ajamiseen? – Drive-In-laboratorio paljastaa autojen multimedialaitteiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen

Monet autot on varustettu viime vuosina suurilla kosketusnäytöillä, mutta miten helppoa niiden käyttö on ajon aikana? Tätä tutkitaan Jyväskylän yliopiston Drive-In-laboratoriossa.

Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampuksen parkkipaikalle on ilmaantunut merikonteista rakennettu kokonaisuus, joka kätkee sisäänsä melkoisen harvinaisuuden: Drive-In-laboratorion. Autojen tutkiminen laboratorio-olosuhteissa ei ole mitenkään harvinaista, mutta drive in -periaatteena tämä on Jyväskylän yliopiston mukaan täysin ennennäkemätön konsepti.

Sisäänajomahdollisuuden vuoksi laboratorioon on mahdollista ajaa lähes minkälainen tahansa henkilöauto, merkistä riippumatta. Suurimmat rajoitukset autolle tulevat sen mitoista. Kunhan auto mahtuu laboratorioon sisälle, sille voidaan alkaa tekemään testejä.

Laboratorio on Jyväskylän yliopiston mukaan kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimuslaboratorio. Toista tähän tarkoitettua laboratoriota ei ole olemassa Suomessa tai maailmalla. Lisäksi se on ainoa mittausasema, jossa voidaan tuottaa ymmärrystä syy-seuraussuhteista, joiden voidaan sanoa pätevän myös reaaliliikenteessä.

Fyysisistä kytkimistä kosketusnäyttöihin ja informaatioähkyyn

Jyväskylän yliopisto on alkanut tutkimaan sitä, miten autojen tieto- ja viihdejärjestelmien käyttö ajon aikana vaikuttaa kuljettajan tarkkaavaisuuteen ja yleiseen liikenneturvallisuuteen. Tätä tutkimusta suoritetaan nyt sitä varten rakennetussa Drive-In-laboratoriossa.

Viime vuosien ajan autovalmistajat ovat siirtäneet autojen käyttöliittymiä erilaisille kosketusnäytöille ja hipaisukytkimille, jotka ovat syrjäyttäneet perinteiset fyysiset säätimet. Joissakin autoissa on myös laitettu ajamisen kannalta hyvinkin tärkeitä laitteita, kuten vaikkapa tuulilasinpyyhkimiä perinteisten viiksikytkimien sijasta kosketusnäyttöjen taakse.

Samalla informaation määrä ja erilaiset toiminnot ovat moninkertaistuneet, samalla kun osa toiminnoista joudutaan tilan puutteen vuoksi piilottamaan erilaisiin valikoihin. Kaiken huipuksi tieto- viihdejärjestelmistä puuttuvat yleiset standardit, jolloin jokaisella automerkillä – tai jopa automallilla, on toisistaan poikkeavat käyttöliittymät.

Näin ollen kuljettajat joutuvat opettelemaan järjestelmien käytön uudelleen jokaisen auton vaihdon tai vieraan auton ajamisen aikana. Etenkin kesken ajon tehtävät muutokset voivat viedä kuljettajan keskittymiskyvyn hetkellisesti väärään paikkaan, mistä seurauksena voi olla vaaratilanteita liikenteessä.

Jyväskylän yliopiston mukaan autojen moderneista käyttöliittymäratkaisuista ei ole olemassa vielä tutkittua tietoa. Sen vuoksi Jyväskylässä tutkitaankin nyt sitä, miten kuljettajan keskittymiskyky kärsii ajon aikana tehtävistä käyttöliittymäsuoritteista.

Näin Jyväskylän yliopiston Drive-In-Lab toimii

Mattilanniemeen nousseessa laboratoriossa voidaan siis suorittaa erilaisia tieto- ja viihdejärjestelmän käyttöön liittyviä tehtäviä. Drive in -periaatteen ansiosta laboratorioon voidaan ajaa lähes minkälainen henkilöauto tahansa, eikä auton valjastaminen testikäyttöön ota aikaa kuin noin pari tuntia.

Kun auto ajetaan sisään laboratorioon, se nostetaan ensiksi turvallisuussyistä pienellä autonosturilla ilmaan. Tällä tavalla voidaan välttää vahingot, joissa autolla lähdettäisiin vahingossa oikeasti liikkeelle.

Laboratoriosta löytyy valkokankaat auton etu- ja takapuolelta, joissa liikkuu animaatiota suoralta tieosuudelta. Kuljettajan tehtäväksi jää seurata liikennettä tutkimuksen aikana. Optimitilanteessa auto on kuljettajalle aina vieras, jolloin käyttöliittymätestauksesta saadaan mahdollisimman paljon irti.

Varsinaisessa testissä auton ei tarvitse olla käynnissä, mutta sen multimedialaitteet on oltava käytettävissä. Tutkimukseen osallistuu autoa ajava kuljettaja ja sen lisäksi apukuljettajan paikalle istuu tutkimusavustaja, joka antaa kuljettajalle erilaisia ajonaikaisia tehtäviä.

Kuljettajan ei tarvitse huolehtia tutkimuksen aikana kaistalla pysymisestä, mutta auton polkimien käyttö on avainasemassa. Tutkimuksissa seurataan sitä, kuinka paljon peräänajon riski kasvaa kuljettajan käyttäessä auton tieto- ja viihdejärjestelmiä.

Tutkimukseen sisältyvät tehtävät ovat hyvin tyypillisiä ajon aikana tehtäviä toimenpiteitä, kuten ilmastointilaitteen tai radion säätöä, auton asetusten säätämistä tai navigointiosoitteiden syöttämistä.

Jyväskylän yliopiston tutkimusavustajat Juuso-Petteri Partanen ja Tuulia Verlin esittelivät testin kulkua. Apukuljettajan paikalla istunut Verlin antoi kuljettajana toimineelle Partaselle erilaisia tehtäviä, kuten radiokanavan vaihtamista Radio Novaksi tai navigoinnin asettamista Kirrintien K-Lataukseen.

Tutkimuksessa apuna on erilaisia kameroita. Kuljettajan päähän asetetaan silmänliikkeitä tallentava kamera ja myös auton takapenkillä kuvataan kuljettajan käsien liikkeitä. Lisäksi ajosta jää ajolokidataa mm. turvavälien pituuksista.

Lopputulemana tutkimuksessa arvioidaan autoa. Autolle annettaan arvosana, jossa kolme tähteä edustaa täysiä pisteitä. Pilottitestissä käytetty Nissan Leaf sai testistä arvosanaksi kaksi tähteä – arvosanaa rokotti erityisesti kaista-avustimen poiskytkennän vaikeus.

Tutkimustuloksesta hyötyjä kuluttajille, autovalmistajille ja viranomaisille

Uutta Drive-In-laboratoriota on rahoittanut Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Laboratoriokonttien on tarkoitus palvella yliopistoa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Drive-In-laboratorion suunnittelusta on vastannut kognitiotieteen apulaisprofessori Tuomo Kujala Jyväskylän yliopistosta.

Tieto- ja viihdejärjestelmien tutkimushankkeen kesto ei ole vielä selvä, mutta tulevaisuudessa laboratoriota voidaan käyttää myös muunlaisiin autoon liittyviin tutkimuksiin. Käyttöliittymätestauksien ohella laboratoriossa voitaisiin tutkia vaikkapa humalatilan vaikutusta kuljettajan reaktioaikoihin.

- Tällä hetkellä tutkimme autojen omien tieto- ja viihdejärjestelmien käyttöä ajon aikana, mutta tulevaisuudessa aiomme käyttää laboratoriota myös älylaitteiden ja erilaisten ajoavustimien käytön vaikutusten selvittämiseen, Kujala kertoo.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä tuottamaan kuluttajille tietoa eri autojen käyttöliittymistä sekä näiden käyttöön mahdollisesti liittyvistä tarkkaamattomuusvaikutuksista. Kuluttajien ohella tiedolla pyritään auttamaan myös alan tutkijoita ja EuroNCAPin tyylisiä viranomaisia. Myös autovalmistajille on tarkoitus välittää tietoa, jolloin tutkimustuloksella voisi olla vaikutusta jopa tulevien autojen suunnitteluun.

Luonnollisesti tavoitteena on myös saada liikennettä kokonaisuudessaan turvallisempaan suuntaan.

- Pystymme suoraan kertomaan sen, mitkä ovat hyviä ja huonoja suunnitteluratkaisuja moderneissa kuljettajalle tarkoitetuissa käyttöliittymissä sekä miten ne vaikuttavat ajoneuvojen onnettomuuspotentiaaliin liikenteessä, Kujala summaa.

Haku päällä autoille ja kuljettajille

Kujalan mukaan yliopisto on tehnyt kierroksen autojen maahantuontiyrityksiin, tarkoituksena kerätä erilaisia autoja Drive-In-Labin käyttöön. Tällä hetkellä projektiin ovat lupautuneet mukaan Volkswagen ID.7- ja Kia EV9-autoilla. Myös Mercedes-Benz on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa. Edellä mainittuja autoja on tarkoitus tutkia laboratoriossa vielä kesäkuun aikana.

Tutkimushanke ei ole kuitenkaan riippuvainen maahantuojien tarjoamista autoista, vaan laboratorioon voidaan ajaa periaatteessa kenen tahansa henkilöauto. Yhtä autoa testataan laboratoriossa noin kahden viikon ajan. Sinä aikana autoa ajaa 32 eri kuljettajaa, neljästä eri ikäluokasta.

Jyväskylän yliopisto hakeekin nyt tutkimuksiin vapaaehtoisia kuljettajia sekä testiautoja. Kuljettajilta vaaditaan lähinnä ajokorttia ja testiauton tulee olla kuljettajalle vieras. Tutkimuskuljettajat saavat osallistumisestaan palkinnoksi lahjakortin. Tutkimukseen voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi vapaamuotoisella viestillä osoitteeseen: drive-in-lab@maillists.jyu.fi