Sähköpyörä: Milloin tarvitaan liikennevakuutus?

Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi liikennevakuutuslaki on aiheuttanut hämmennystä erityisesti sähköpyörien omistajien keskuudessa.

Sähköpyörän vakuuttaminen riippuu pyörän nimellistehosta ja rakenteellisesta enimmäisnopeudesta. Suurin osa markkinoilla olevista tieliikenteessä sallituista sähköavusteisista polkupyöristä ei tarvitse liikennevakuutusta, jolloin pelkkä kotivakuutus voi riittää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköavusteinen polkupyörä – yleensä kotivakuutus riittää

Tieliikennekelpoinen sähköavusteinen polkupyörä kulkee nimensä mukaisesti polkemista avustavalla, enintään 250W tehoisella moottorilla, joka kytkeytyy pois päältä 25 km/h nopeudessa. Polkematta sähköavusteiset pyörät voivat kulkea enintään 6 km/h niin sanotulla lähtöavustuksella.

Valtaosa markkinoilla olevista sähköpyöristä kuuluu tähän luokkaan, eikä niitä tarvitse liikennevakuuttaa. Nämä pyörät kuuluvat yleensä kotivakuutuksen piiriin, joka kattaa esimerkiksi varkaudet ja vahingot vakuutuksesta riippuen.

Mitä kotivakuutus kattaa?

Kotivakuutusten kattavuudessa on eroja eri vakuutusyhtiöiden välillä, joten on tärkeää lukea tarkasti oman kotivakuutuksen ehdot. Eroja on esimerkiksi korvausrajoissa eli siinä, minkä arvoisia pyöriä korvataan kotivakuutuksen kautta. Yleisesti ottaen kotivakuutus kattaa kolari- ja varkausvahingot.

Jos kotivakuutukseen kuuluu vastuuvakuutus, se korvaa vahingot, joita sähköpyöräilijä aiheuttaa ulkopuolisille henkilöille tai omaisuudelle. Mikäli vakuutukseen sisältyy irtaimiston rikosturva, se kattaa lukittujen sähköpyörien varkaudet ja ilkivallan. Korvauksen saaminen edellyttää yleensä rikosilmoituksen tekemistä.

Kotivakuutus ei yleensä korvaa tavanomaisessa käytössä tai kulumisen seurauksena tapahtuvia rikkoutumisia, mutta esimerkiksi kaatumisen seurauksena tapahtuvat vauriot korvataan yleensä.

Milloin tarvitsee liikennevakuutuksen?

Tieliikenteessä ovat sallittuja myös sähköpyörät, joiden teho on enintään 1 kW ja rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h. Ne ovat virallisesti moottorilla varustettuja polkupyöriä (L1e-A). Ne tarvitsevat lakisääteisen liikennevakuutuksen vain, jos paino on yli 25 kg, mutta niitä ei tarvitse rekisteröidä.

Sähköpyörät, joiden teho on yli 1 kW tai niiden sähköavustus avustaa yli 25 km/h nopeudella, eivät ole tieliikennekelpoisia polkupyöriä. Jos tällaista laitetta halutaan käyttää liikenteessä, on sen oltava hyväksytty sopivaan luokkaan, esimerkiksi mopoksi (L1e-B). Niille on hankittava tieliikennelain mukaan liikennevakuutus. Tällaista ajoneuvoa koskevat myös ajokorttisäännökset.

– Valtaosa Suomessa myytävistä sähköpyöristä on tieliikenteeseen soveltuvia sähköavusteisia pyöriä, joita ei vakuuteta. Lisäksi markkinoilla on sähköpyöriä, joissa moottorin teho on yli 250 W. Niiden vakuuttaminen määräytyy sähköisten liikkumisvälineiden nopeutta ja painoa arvioivan 25/25-säännön mukaan. Pyörän tekniset ominaisuudet löytyvät pyörän mukana tulevista papereista. Niitä kannattaa tutkia jo ennen ostopäätöstä, jottei jälkikäteen tule yllätyksiä, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen muistuttaa.

Liikennevakuutusvelvollisuuden voi selvittää esimerkiksi Liikennevakuutuskeskuksen verkkotestillä, vastaamalla muutamaan ajoneuvoa koskevaan kysymykseen. Jos et tiedä, sopiiko sähköpyöräsi tieliikennekäyttöön, asia kannattaa tarkistaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Myös maastoajoon tarkoitettu sähköpyörä on vakuutettava

Tieliikenteeseen soveltumattomilla pyörillä voi ajaa maastossa maanomistajan luvalla. Silloin pyörä tarvitsee liikennevakuutuksen, jos nopeus ylittää 25 km/h tai sen paino on yli 25 kg. Pakollinen liikennevakuutus ei kuitenkaan tee niistä laillisia tieliikenteessä, vaan vakuutus on oltava maastossa tapahtuvien vahinkojen varalta.

– Sähköpyöriä myyvät tahot ovat hyvin sisäistäneet uuden lain. Kuluttajille myydään pääsääntöisesti lain tarkoittamia vakuutusvelvollisuudesta vapautettuja sähköavusteisia polkupyöriä. Muiden myytävien sähköpyörien osalta vakuuttamisvelvollisuus olisi syytä tuoda selkeästi esille, mutta valitettavasti myös harhaanjohtavaa markkinointia esiintyy, Jumppanen toteaa.

Nopeuden rajoittaminen jälkikäteen ei tee sähköpyörästä tieliikennekelpoista

Pyörän ominaisuuksien määrittely on herättänyt kysymyksiä rakenteellisen nopeuden osalta. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan sillä tarkoitetaan nopeutta, jonka pyörän valmistaja tai maahantuoja on sille ilmoittanut ja asettanut. Näitä asetuksia tai rajoituksia ei saa muuttaa. Rakenteellinen nopeus ei siis muutu, vaikka maastoon tarkoitetun sähköpyörän, jonka rakenteellinen nopeus on 45 km/h, rajoittaisi itse kulkemaan enintään 25 km/h. Nopeuden rajoittaminen ei myöskään tee pyörästä laillista tieliikenteessä.

Sähköpyörän painon ja tehon määrittely

Painon osalta sähköpyörissä arvioidaan niiden nettopainoa, kun ne ovat käyttövalmiina. Esimerkiksi ajoneuvon akun paino lasketaan mukaan ajoneuvon nettopainoon, mutta erillisiä lisävarusteita tai kuormaa ei lasketa. Teholla puolestaan tarkoitetaan pyörän nimellistehoa, ei maksimitehoa, joka voi hetkellisesti olla moninkertainen nimellistehoon verrattuna.

Lähteet: Helkama, Liikennevakuutuskeskus, Traficom

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy