Škodan takamoottorifarkun prototyyppi muokattiin käytetystä sedanista

Škoda 1000 -mallia kehitettiin prototyyppinä 990-mallinimellä. Porrasperäisistä prototyypeistä yksi koki muista eriävän kohtalon: siitä rakennettiin myöhemmin farmarikorinen yksilö. Takamoottorisuus ei nähtävästi sopinut farmarikorisuuteen, sillä se ei koskaan edennyt tuotantoon saakka.

Tänä päivänäkin Škodan farmarimallit myyvät hyvin ja esimerkiksi Octavia Combi on yleinen näky Suomen teillä. 1960-luvun puolivälissä suosiota nauttineen Škoda 1000 MB:n prototyyppi 990:stäkin valmistettiin farmarimalli, tosin vain yksi kappale.

Vuonna 1959 Škodan Mladá Boleslavin tehtaalla alkoi Škoda 1000 MB:n prototyyppi 990 NOV -mallin suunnittelutyö. Auton teknisistä innovaatioista voidaan mainita itsekantavaan koriin siityminen ja etumoottori-takaveto -voimalinjasta siirtyminen ’’takatuuppariksi’’, eli takavetoiseen ja -moottoriseen voimalinjaan.

''Ois yks pikkuhomma''

Ensimmäinen 50 prototyypin erä valmistui lokakuussa vuonna 1961. Alun perin neliovisesta porrasperästä suunniteltiin erilaisia korimalliversioita, kuten B-pilaritonta neliovista mallia ja 2+2-paikkaista avoautoa. Näistä ensimmäinen toteutui myöhemmin Škoda 1000/1100 MBX -sarjatuotantomalleissa ja jälkimmäinen 990/991 Roadster -prototyyppinä.

Helmikuussa vuonna 1963 prototyyppisarjan 34. yksilöstä päätettiin muokata uudenlainen versio. 31 000 kilometriä ajettu porrasperäinen 990 muutettiin farmarimalliseksi. Voitaisiinko siis puhua laikka-avon sijaan hitsifarmarista? Suunnittelijoiden haasteena oli sijoittaa takamoottori tavaratilan alle. 988-kuutoinen rivinelonen asennettiin makuuasentoon, sylinteriryhmä vasemmalle kallistettuna. Tehoa nestejäähdytteinen moottori tuotti 42 hevosvoimaa.

Makuuasentoon kallistamisen vuoksi prototyyppi sai Halaja-lempinimen. Halaja oli tuohon aikaan radiossa lasten nukkumaanmenoaikaan lähetetty iltasatusarja.

Kantavuus matkustajat kyydissä alle 100 kg

Pitkäkattoisen prototyypin takaluukku aukesi ylöspäin ja luukku pysyi ylhäällä metallitangon avulla. Autosta rakentui 4 150 millimetriä pitkä, 1 620 mm leveä ja 1 400 mm korkea ja auton sisätiloissa pystyi valmistajan mukaan kuljettamaan 1,6-metriä pitkän esineen. Akseliväli oli porrasperämallista tuttu 2 400 mm. Tavaratila sijaitsi auton keulassa.

Neljän 75-kiloisen matkustajan painon vähentämisen auton 380 kilogramman kantavuudesta, jäi matkatavaroille 80 kg:n vara.

Kolmessa viikossa farmarimallin 990:llä ajettiin noin 7 000 km testiä. Polttoaineen kulutukseksi mitattiin 7,6 litraa sadalle kilometrille 74 km/h -keskinopeudella. Huippunopeus Halajalla oli 115 km/h.

Ei jatkoon

Hyvien tavara- ja sisätilojen vuoksi auton ongelmaksi muodostui sen hankala huollettavuus. Tavaratilan alle sijoitettu moottoritila oli ahdas, jonka vuoksi myös moottorin jäähdytys oli haastavaa. Osittain tämän vuoksi Halaja ei edennyt koskaan tuotantoon saakka, joten farmari-Škodan haluava osti luultavimmin tuolloin varsin suositun Octavia Combin.

Tämä ainoaa laatuaan oleva Škoda 990 Halaja -prototyyppi on esillä Škoda museossa Mladá Boleslavissa.

Lähde ja kuvat: Škoda