4.3.2026

Tässä Espoon unohdetussa saaressa matkaat ajassa taaksepäin 1700-luvulle

Kuva Marika Luhtala

Suvisaaristossa sijaitseva Pentala on saaristomuseoineen mainio päiväretkikohde. Vierailu saarelle on hieno kokemus – retkeen yhdistyvät lautalla tai omalla veneellä taitettu matka aalloilla, saaren erityislaatuinen luonto ja kiehtova historia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pentala on kaikkien tavoitettavissa – hyppää saaristoveneen kyytiin

Merimatka Pentalaan on itsessään ihastuttava elämys, ja veneestä onkin mukavaa ihastella toinen toistaan kauniimpia lahtia, saaria ja huviloita. Vähintään yhtä vaikuttavaa nähtävää on kuitenkin tiedossa itse määränpäässä – Pentala on Espoon suurimpia saaria ja tunnettu muun muassa museoalueestaan. Saari on uniikki kohde, jossa merellinen Espoo on parhaimmillaan.

Ilahduttavaa on se, että jokaisella on mahdollisuus tutustua tähän Suvisaariston helmeen. HSL:n kesäkauden liikenteeseen kuuluvat saaristoveneet liikennöivät Pentalaan eri puolilta Espoota. Saaristovene kuljettaa merellisistä maisemista kiinnostuneen neljään muuhunkin saareen: Isoon Vasikkasaareen, Gåsgrundiin, Rövareniin ja Stora Herrööseen.

Pentalaan on mahdollista saapua myös omalla veneellä – saaren laiturissa on kymmenen laituripaikkaa vierailijoita varten. Diksandin hiekkaranta on mainio rantautumispaikka saareen meloen saapuville.

Saaren rannat värjäytyvät sinisiksi rantatähdykkeiden rykelmistä.

Kiehtovia rakennuksia ja muistoja menneiltä vuosisadoilta

Saaristomuseo Pentalan vanhin rakennus on heti päälaiturin luona sijaitseva kalastajamökki, jonka vanhimmat osat ovat 1790-luvulta. Mökki toimi kalastajaperheiden asumuksena 1930-luvulle saakka. Mökki on alkuaan ollut matala savutupa, mutta rakennusta kohotettiin 1800-luvun alkupuolella, jolloin se saavutti nykyisen muotonsa.

Kalastajaperheiden lähdön jälkeen mökkiä alettiin vuokrata kesävieraille. Nykyisin rakennus toimii myös näyttely- ja työnäytöstilana. Kalastajamökki on mielenkiintoinen vierailukohde, ja sen hirsiseinien sisällä voi todella aistia Pentalan monisatavuotista historiaa.

Pentalan kalastajamökki on rakennettu 1790-luvulla.

Museoalueen näyttävin rakennus on varmasti monen mielestä kalastajamökin läheisyydessä rannalla sijaitseva aitta. Se on rakennettu vuonna 1819 kalastusvälineiden säilytyspaikaksi.

Ranta-aitta joutui tulipalon runtelemaksi 1980-luvulla, mutta hirsirunko onneksi säilyi ehjänä. Vuonna 2017 rakennuksen katoksi ennallistettiin valokuvien perusteella perinteinen ruokokatto. Ennen katon entisöintiä oli aitan viereen jo rakennettu uudelleen paikalla aikaisemmin sijainnut arkkulaituri.

Eksoottisen näköistä ranta-aittaa tuijotettaessa alkaa helposti tuntua siltä kuin ei olisi Suomessa laisinkaan. Ranta-aitassa voi vierailla sisällä ja tutustua kalastuksesta kertovaan näyttelyyn.

Ranta-aitta on peräisin 1810-luvulta.
Aitassa on esillä erilaisia kalastusvälineitä.

Saarella sijaitsee monia muitakin rakennuksia: esimerkiksi erilaisten yksityistilaisuuksien, muun muassa häiden ja rapujuhlien, järjestämiseen käytetty Saaristoravintola Paven, Gurlin talo ja Lilla Villan. 1920-luvulla rakennettu Gurlin talo on kotimuseo, joka kertoo lähes koko ikänsä saaressa viettäneen kalastajapariskunnan, Arvid Nyholmin ja tämän vaimon Gurlin, elämäntarinan.

Lilla Villan -huvila on rakennettu Gurlin talon pihapiiriin kesävieraiden käyttöön vuonna 1936. Rakennus toimii nykyisin saarella vierailevien tauko- ja eväidensyöntitilana. Lisäksi Pentalasta löytyy muitakin rakennuksia: kesäasuntoja, sauna ja eläinsuoja.

Pentalan lammaslaidun. Kuvanottohetkellä lampaat olivat eläinsuojassa lepäilemässä mutta ilahduttavat päivisin vierailijoita.

Upea luonto lisää saaren vetovoimaa

Pentalassa vieraileva ei kohtaa pelkkää karua saaristomaisemaa vaan monimuotoista luontoa. Museoalueelta lähtevä, maastossa kiemurteleva luontopolku kuljettaa vierailijan kosteiden sammalikkojen ja tiheän metsän läpi Diksandin rannalle. Kaunis ranta on Espoon saariston hienoin luonnontilainen hiekkaranta.

Kahden kilometrin pituinen, silmukkamainen luontopolku johdattaa päiväretkeilijän myös Pentalanjärven lehtipuita kasvavaan rantaan. Järven tumma ja läpinäkymätön mutta puhdas vesi, hiljaisuus ja rehevänä järven ympärillä kasvava puusto antavat pienelle vesistölle erämaajärven tunnelmaa. Järveen on mukava pulahtaa uimaan kuumana kesäpäivänä.

Vierailun aikana on tärkeää muistaa, että Pentala on luonnonsuojelualuetta – se asettaa vierailulle muutamia rajoituksia. Tulenteko ja tupakointi on saaressa kielletty. Myöskään kasveja ei saa kerätä saaren rannoilta.

Matalan järven vesi on lämmintä vielä syksymmälläkin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat