4.3.2026 Kotimaanmatkailu Tässä Espoon unohdetussa saaressa matkaat ajassa taaksepäin 1700-luvulle Teksti Marika Luhtala Kuva Marika Luhtala Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Suvisaaristossa sijaitseva Pentala on saaristomuseoineen mainio päiväretkikohde. Vierailu saarelle on hieno kokemus – retkeen yhdistyvät lautalla tai omalla veneellä taitettu matka aalloilla, saaren erityislaatuinen luonto ja kiehtova historia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Pentala on kaikkien tavoitettavissa – hyppää saaristoveneen kyytiin Merimatka Pentalaan on itsessään ihastuttava elämys, ja veneestä onkin mukavaa ihastella toinen toistaan kauniimpia lahtia, saaria ja huviloita. Vähintään yhtä vaikuttavaa nähtävää on kuitenkin tiedossa itse määränpäässä – Pentala on Espoon suurimpia saaria ja tunnettu muun muassa museoalueestaan. Saari on uniikki kohde, jossa merellinen Espoo on parhaimmillaan. Ilahduttavaa on se, että jokaisella on mahdollisuus tutustua tähän Suvisaariston helmeen. HSL:n kesäkauden liikenteeseen kuuluvat saaristoveneet liikennöivät Pentalaan eri puolilta Espoota. Saaristovene kuljettaa merellisistä maisemista kiinnostuneen neljään muuhunkin saareen: Isoon Vasikkasaareen, Gåsgrundiin, Rövareniin ja Stora Herrööseen. Pentalaan on mahdollista saapua myös omalla veneellä – saaren laiturissa on kymmenen laituripaikkaa vierailijoita varten. Diksandin hiekkaranta on mainio rantautumispaikka saareen meloen saapuville. Saaren rannat värjäytyvät sinisiksi rantatähdykkeiden rykelmistä. Kiehtovia rakennuksia ja muistoja menneiltä vuosisadoilta Saaristomuseo Pentalan vanhin rakennus on heti päälaiturin luona sijaitseva kalastajamökki, jonka vanhimmat osat ovat 1790-luvulta. Mökki toimi kalastajaperheiden asumuksena 1930-luvulle saakka. Mökki on alkuaan ollut matala savutupa, mutta rakennusta kohotettiin 1800-luvun alkupuolella, jolloin se saavutti nykyisen muotonsa. Kalastajaperheiden lähdön jälkeen mökkiä alettiin vuokrata kesävieraille. Nykyisin rakennus toimii myös näyttely- ja työnäytöstilana. Kalastajamökki on mielenkiintoinen vierailukohde, ja sen hirsiseinien sisällä voi todella aistia Pentalan monisatavuotista historiaa. Pentalan kalastajamökki on rakennettu 1790-luvulla. Museoalueen näyttävin rakennus on varmasti monen mielestä kalastajamökin läheisyydessä rannalla sijaitseva aitta. Se on rakennettu vuonna 1819 kalastusvälineiden säilytyspaikaksi. Ranta-aitta joutui tulipalon runtelemaksi 1980-luvulla, mutta hirsirunko onneksi säilyi ehjänä. Vuonna 2017 rakennuksen katoksi ennallistettiin valokuvien perusteella perinteinen ruokokatto. Ennen katon entisöintiä oli aitan viereen jo rakennettu uudelleen paikalla aikaisemmin sijainnut arkkulaituri. Eksoottisen näköistä ranta-aittaa tuijotettaessa alkaa helposti tuntua siltä kuin ei olisi Suomessa laisinkaan. Ranta-aitassa voi vierailla sisällä ja tutustua kalastuksesta kertovaan näyttelyyn. Ranta-aitta on peräisin 1810-luvulta. Aitassa on esillä erilaisia kalastusvälineitä. Saarella sijaitsee monia muitakin rakennuksia: esimerkiksi erilaisten yksityistilaisuuksien, muun muassa häiden ja rapujuhlien, järjestämiseen käytetty Saaristoravintola Paven, Gurlin talo ja Lilla Villan. 1920-luvulla rakennettu Gurlin talo on kotimuseo, joka kertoo lähes koko ikänsä saaressa viettäneen kalastajapariskunnan, Arvid Nyholmin ja tämän vaimon Gurlin, elämäntarinan. Lilla Villan -huvila on rakennettu Gurlin talon pihapiiriin kesävieraiden käyttöön vuonna 1936. Rakennus toimii nykyisin saarella vierailevien tauko- ja eväidensyöntitilana. Lisäksi Pentalasta löytyy muitakin rakennuksia: kesäasuntoja, sauna ja eläinsuoja. Pentalan lammaslaidun. Kuvanottohetkellä lampaat olivat eläinsuojassa lepäilemässä mutta ilahduttavat päivisin vierailijoita. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Upea luonto lisää saaren vetovoimaa Pentalassa vieraileva ei kohtaa pelkkää karua saaristomaisemaa vaan monimuotoista luontoa. Museoalueelta lähtevä, maastossa kiemurteleva luontopolku kuljettaa vierailijan kosteiden sammalikkojen ja tiheän metsän läpi Diksandin rannalle. Kaunis ranta on Espoon saariston hienoin luonnontilainen hiekkaranta. Kahden kilometrin pituinen, silmukkamainen luontopolku johdattaa päiväretkeilijän myös Pentalanjärven lehtipuita kasvavaan rantaan. Järven tumma ja läpinäkymätön mutta puhdas vesi, hiljaisuus ja rehevänä järven ympärillä kasvava puusto antavat pienelle vesistölle erämaajärven tunnelmaa. Järveen on mukava pulahtaa uimaan kuumana kesäpäivänä. Vierailun aikana on tärkeää muistaa, että Pentala on luonnonsuojelualuetta – se asettaa vierailulle muutamia rajoituksia. Tulenteko ja tupakointi on saaressa kielletty. Myöskään kasveja ei saa kerätä saaren rannoilta. Matalan järven vesi on lämmintä vielä syksymmälläkin. Lue lisää Kaikki artikkelit 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 8.7.2026 Yleinen Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: pippuria lainaamassa ja matkan tarkoitus 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle 4.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 5: Ruhr, ruskohiili ja Michael Schumacherin lapsuuden seudut 2.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 4: Schwarzwald, Saksan keuhkot ja taistelu tuulimyllyjen puolesta 30.6.2026 Matkailu Matka sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin jatkuu: sukutapaaminen, virtahaasteita ja luonnon helmaan Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 9.7.2026 Liikenne Nelostielle lisää jopa 150 metrin päästä mittaavia peltipoliiseja – tänne ne tulevat 10.7.2026 Lentokoneet Noin vuotta ennen kuin Finnair ottaa upouuden Embraer E195-E2:n käyttöönsä, Luxair on tuonut tyypin säännölliseen liikenteeseen Helsinki-Vantaalle 10.7.2026 Uutinen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti suomalaisen pienmetsäkoneen luovutuskieltoon 9.7.2026 Käyttötesti Lääke kitiseviin jarruihin ja akku sopivaksi – Mercedes-Benz CLA käyttötesti 10.7.2026 Kuluttajat Käytetyn Mersun ostaja löysi autosta puutteita toisensa jälkeen – epäselvyydet johtivat lopulta riitaan autoliikkeen kanssa 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 9.7.2026 Liikenne Nelostielle lisää jopa 150 metrin päästä mittaavia peltipoliiseja – tänne ne tulevat 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!