Valtakunnan ykkösauto vaihtuu – mennäänkö perinteisellä, sähköllä vai crossoverilla? – Ja mikä tärkeintä, mihin asioihin presidentti itse voi autovalinnassa vaikuttaa?

Tasavallan presidentin virka-auto uusitaan tänä vuonna. Vaikka markkinoilla on tänä päivänä tarjolla varsin monipuolisia vaihtoehtoja panssaroiduksi edustusautoksi, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että nykylinjasta kovin paljon poikettaisiin. Moottori selvitti myös Tasavallan presidentin kansliasta, mihin asioihin itse presidentillä on autovalinnassa valtaa vaikuttaa.

Tumma S-sarjan Mercedes V12 -moottorilla on uhkunut tasavallan presidentin arvovaltaa Suomessa peräkkäin nyt tasan 30 vuoden ajan, ja niin se tekee lukuisissa muissakin maailman maissa. Martti Ahtisaaren astuttua virkaan vuonna 1994, amerikkalaiset Cadillacit ja Buickit ynnä muut tekivät tilaa ensimmäiselle ylipäällikön Mercedekselle sitten C. G. E. Mannerheimin eli sota-ajan. Ahtisaaren yhden kauden ja myös Tarja Halosen ensimmäisen kauden alussa virka-autona toimi 600 SEL Guard korimallia W140, ennen kuin sen korvasi vuonna 2004 W220-sarjan S600 L Guard.

Nykyinen auto, siis vasta kolmas 30 vuoden aikana, on puolestaan W221 -polven S600 L Guard, käytössä vuodesta 2012 eli käytännössä Sauli Niinistön molemmat kaudet. Moottorihan onnistui bongaamaan nykyisen auton parisen viikkoa sitten Alexander Stubbin kauden ensimetreillä, ja totesi, että valtakunnan ykkösauton edellisestä pesusta oli saattanut vierähtää hetki.

On varsin todennäköistä, että V12-moottoristen Mersujen linja jatkuu myös uuden auton myötä, ja markkinat mahdollistavat sen. Silti on mielenkiintoista tutkia mitä erilaisia vaihtoehtoja markkinoilla todellakin on tarjolla. Erityisesti yksi lause Tasavallan presidentin kanslian autohankintoihin liittyvässä tiedotteessa kiinnittää kovasti huomiota.

Uusiutuva energia etusijalla hankinnoissa

Se todennäköisimmältä tuntuva vaihtoehto ja siten suora jatkumo edeltäjiin nähden olisi W223-polven Mercedes-Benz S680 Guard 4Matic, johon tutustutaan tarkemmin tässä vuoden 2021 artikkelissa sekä pääpiirteissään vielä tämän artikkelin lopussa. Tasavallan presidentin kanslian suunnittelun ja seurannan asiakirjoista käy ilmi, että "Kanslian ajoneuvojen uusimissuunnitelman mukaisesti hankitaan vaihdon yhteydessä ensisijaisesti uusiutuvaa energiaa käyttäviä ajoneuvoja." Voi olla, että tämä ei päde itse virka-autoon, jonka pääasiallinen valintaperuste on turvallisuus, mutta S680 Guardin 19,5 litran WLTP-keskikulutus sadalla kilometrillä sopii joka tapauksessa tuohon kuvaukseen harvinaisen hankalasti.

Yksi voimakas lääke ainakin bensiinin kulutukseen olisi BMW:n uusi avaus panssaroitujen edustussedaneiden luokassa. BMW i7 Protection on maailman ensimmäinen valtionpäämiestason täyssähköinen edustusauto. Se tarjoaa VR9 -turvatason panssaroinnin yhdistettynä kahteen sähkömoottoriin, jotka pystyvät 400 kilowatin ja 745 newtonmetrin yhteiskapasiteettiin. VR9 tarkoittaa kansankielellä jotakuinkin suojaa rynnäkkökivääriä vastaan. Pommiuhat on otettu huomioon auton pohjan panssaroinnissa, mikä on vielä korostuneen tärkeää kun kyse on sähköautosta. Lisäksi nykyajalle tyypilliset droneuhat tarkoittavat erityisen vahvaa kattopanssaria.

i7 Protectionin ilmoitettu sähkönkulutus on 30 kWh per 100 kilometriä, mutta toimintamatkaa ei ole kerrottu. Kuitenkin, sen perusteella, että akuston kapasiteetti on noin 100 kWh, voisi toimintamatkaksi laskea jonkin verran yli 300 kilometriä. Se saattaa koitua i7 Protectionin akilleen kantapääksi Suomen kaltaisessa pinta-alaltaan isossa maassa.

BMW tarjoaa tuoreimmasta 7-sarjastaan myös polttomoottorista Protection -versiota. Siinä kaksoisahdettu 4,4-litrainen kevythybridi-V8 tarjoaa 390 kilowattia ja 750 newtonmetriä. Tehoa on näin 10 kW vähemmän kuin vastaavassa i7:ssä, mutta vääntöä taas 5 Nm enemmän. Polttomoottorimalli on kuitenkin paljon 4,5-tonnista sähköversiota hanakampi kulkemaan, sillä sen huippunopeus on 210 km/h ja kiihtyvyys nollasta sataan 6,6 sekuntia, siinä missä i7 hoitaa samat luvuin 160 km/h ja 9,0 sekuntia. Suorituskykylukemilla voi olla pahana päivänä jopa oikeasti merkitystä tämänkaltaisessa autossa.

Mikäli Presidentin kanslia haluaisi oikein repäistä, ja säästää 6,0-litraiseen V12-Mersuun nähden rutkasti polttoainetta ja lisäksi melkoisesti veronmaksajien rahaa, olisi kanslialla periaatteessa mahdollisuus ottaa mallia Tšekin presidentiltä Petr Pavelilta, jonka virka-autona toimii Škoda Superb Laurin & Klement Presidential. Škoda itse asiassa tarjoaa Superbista tehdaspanssaroitua versiota, joka maksaa pitkälle toistasataa tuhatta euroa. Samalla kuitenkin Mercedeksen ja BMW:n vaihtoehdot liikkuvat hinnaltaan puolen miljoonan tuntumassa.

Superbin tehdaspanssaroitu versio tulee pelkästään Combi-mallisena, mutta varmasti myös sedan järjestyisi Suomen presidentille siinä hyvin epätodennäköisessä tapauksessa, että Škodaan päädyttäisiin.

Crossover-buumi myös hallitsijoilla

Edustusauton käsitteeseen on perinteisesti kuulunut sedan-korimalli, mutta on yhä enenevässä määrin niin, että myös luksusmaasturit ja -crossoverit toimivat jopa valtionpäämiestason kulkuneuvoina.

Kenties maailman tunnetuin esimerkki tästä on Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka kulkee pitkin Pariisin katuja ja pidemmälläkin DS 7 Élysée -premiumcrossoverillaan. Stellantiksen ranskalaisella luksusmerkillä DS:llä on muutoinkin valmiuksia toteuttaa räätälöidysti panssaroituja edustusautoja. Viimeksi viime syksynä DS julkisti asiakaskäyttöön pramean DS 7 Vaubanin, jossa VPAM 4 -tason pistoolikaliiberien suojaus yhdistyy polttoainepihiin E-Tense -lataushybridivoimalinjaan ja ranskalaiseen tyyliin.

Omat, varsin varteenotettavat ja uudet panoksensa luokkaan toi viime vuonna myös Volvo. Hieman erikoista on se, ettei panssarointimahdollisuutta ole tässä tapauksessa ulotettu S90:ään, joka edustaa perinteistä edustusautoluokkaa. Sen sijaan tehdaspanssaroituna on mahdollista saada katumaasturit XC60 sekä XC90 kahdella tapaa.

XC60:n ja XC90:n Light Armoured -versiot tarkoittavat NIJ IIIA -tason suojausta, jota autot tarjoavat joka suunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa maailman yleisintä luotiliiviä vastaavaa suojaa. Kevytpanssaroitu Volvo pysäyttää siis esimerkiksi metsästyskiväärien luodit tai vaikkapa .44 magnumin laukaukset. Molemmissa on 220 kilowatin kaksilitrainen ja nelisylinterinen bensiinimoottori kevythybriditekniikalla. Monilta osin kevytpanssaroidut mallit ovat melko lähellä normaaleita XC60:ta ja -90:tä. XC60 Light Armoured olisi itse asiassa verrattain edullinen valinta, sillä ilman mitään veroja sen hinta asettuisi 100 000 euron pintaan ja XC90:nkin alle 200 tonniin. Panssarointi on kuitenkin oletettavasti niissä liian kevyttä presidentin käyttöön.

Sitten on vielä XC90 Heavy Armoured, joka on aika paljon tukevampi pakkaus. Se kestää VR8 -suojausluokan mukaisesti jonkin verran rynnäkkökivääriäkin tehokkaamman tuliaseen, kuten myös tietyntehoisia räjähteitä. VR8-suojataso näkyy ulospäin muun muassa paksuissa panssarilaseissa. Omamassa yltää jo peräti 4 115 kiloon. Sisätilasta kuitenkin huomaa, ettei raskaspanssaroitu XC90 ole välttämättä ensisijaisesti tarkoitettu edustusautoksi, vaan joihinkin astetta vaativampiin tehtäviin. Lisäksi 648 000 euron autoveroton hinta on jo Mersun ja Bemarin tason yli, vaikka suojaustaso on tosiasiassa kumpaakin alempi.

Presidentti saa itsekin esittää toiveita - tosin melko rajoitetusti

Oma mielenkiintoinen kysymys kuuluu, onko itse tasavallan presidentillä, tässä tapauksessa Alexander Stubbilla, sananvaltaa uuden virka-auton valinnassa. Presidentin kansliasta Moottorille vastataan, että kyllä on.

- Tasavallan presidentti voi esittää toiveita esimerkiksi istuinmukavuuteen liittyen, kansliasta kerrotaan.

Presidentti tulee viettämään tulevien vuosien aikana joitain satoja tuhansia kilometrejä uuden virka-autonsa takapenkillä, joten on ymmärrettävää, että mukavuustoiveita kysytään. Kuitenkin, mikä tahansa uusi auto tulee lopulta olemaankaan, sen takapenkki ja kyyti yleensäkin on varmasti joka tapauksessa markkinoiden mukavimmasta päästä.

Tämän enempää virallista tietoa emme tule saamaan irti ennen kuin uusi auto on todella hankittu. Tällä kertaa odottavan aika ei kuitenkaan ole välttämättä kovin pitkä, sillä julkistuksen on määrä tapahtua vielä kuluvan kevään aikana.

Mercedes-Benz S680 Guard 4Matic

Mercedeksen vaihtoehto panssaroitujen edustusautojen markkinoilla on, kuten todettua, joka tapauksessa se varteenotettavin. Mercedestä puoltaa moni asia, mukaan lukien se, että jo kolme edeltäjää ovat sen suoria esi-isiä.

Vuonna 2024 hypätään yhden kokonaisen S-sarjan sukupolven, nimittäin W222:n yli, suoraan W223:een. W223:n aikakaudella Mercedes-Benz on luopunut V12 -voimanlähteestään Euroopan markkinoilla kokonaan, ja muuallakin sen saa vain Mercedes-Maybach S680:aan. Poikkeuksena tähän toimii Mercedes-Benz S680 Guard, jossa 6,0-litrainen V12 tuottaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn. Tuo M279-tyypin moottori perustuu nykyisen virka-auton M275:een, ollen siitä edelleen jatkokehitetty versio. Pohjimmiltaan sekä M275 että sitä kautta M279 perustuvat jo vuonna 1997 esiteltyyn vapaastihengittävään M137:ään, jollainen vauhditti Halosen kauden W220:tä. Jatkumo on siis tätäkin kautta jo olemassa.

S680 Guardin M279 on tuplaturbomoottori, josta irtoaa 604 hevosvoimaa ja 829 newtonmetriä. Auton täytyy kestää myös aikaa ja kilometrejä, ja siksi voimalinja, samoin kuin alusta, on mitoitettu 4 200 kilon omamassan tuomaan kovaan kuormitukseen. Painon ja erityisesti jarrujen kestävyyden vuoksi huippunopeus on rajoitettu 190 kilometriin tunnissa.

Myös suojaus on Mercedeksessä parasta laatua verrattuna kaikkiin muihin tässä artikkelissa esiintyviin automalleihin, siis myös BMW i7- / 7-sarjan Protectioniin. Vaikka S680 Guardin VR10 -suojaustaso vaatiikin paljon fylliä ympärille ja muun muassa kymmenen senttimetriä paksut ikkunalasit, säilyy S-sarjan Mercedeksen eleganssi siitä huolimatta joka kohdassa.

Lähteet: valmistajat, Tasavallan presidentin kanslia

Otsikkokuvassa on käytetty kuvamanipulaatiota.