21.2.2014 Ajoneuvot xDrive – Neliveto-oppia BMW:n tapaan Rataoppia nelivetoajamiseen BMW:lle tarjoilee Juha Kankkusen ajoakatemia. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kuljettajaa avustavan teknologian tehokasta hyödyntämistä ei omaksuta vain teoriaa tankkaamalla. Saksalaismerkin ajokoulutus antaa nelivetoasiakkaille eväitä ajoneuvon hallintaan talviolosuhteissa. Helmikuu on perinteisesti talviajokoulutuksen kuuminta sesonkiaikaa. Kuluva talvi on asettanut ajokouluille suuria haasteita sään puolesta ainakin Lappia etelämmässä. Tervossa alkamassa on BMW:n ajokoulutuspäivä, mutta keli ei suosi. Taivas on tasaisen harmaa ja lunta on maassa vain nimeksi. Jäätä sentään riittää, joten ajamaan päästään. Maastorata on kuitenkin jätettävä pois päiväohjelmasta. Koulutuspäivä avataan teoriaosuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa kalvosulkeisia. Opettajan tahtipuikkoa heiluttaa Juha Kankkusen ajoakatemian edustajana muun muassa kotimaisissa ralleissa Minin puikoissa menestynyt Riku Tahko. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kankkunen auraa Mestari itse ei ole paikalla, sillä koulutusrumba pyörii samaan aikaan Kuusamossa ja Savon sydänmailla Tervossa. Kankkunen vastaa Kuusamossa myös ratojen kunnossapidosta, joten nelinkertaisella rallin maailmanmestarilla pukkaa keikkaa myös traktorin puikoissa. Talviajokoulutuksessa yhdistyy parhaimmillaan elämys ja käytännön hyöty. Kiinnostusta on herännyt laajemminkin BMW:n organisaation sisällä. Asiakkaiden lisäksi ensi talvena Tervoon ja Kuusamoon on odotettavissa myös saksalaismerkin johtoa. Talviajo asettaa rutinoituneellekin kuljettajalle sopivan lisähaasteen. Suomalaiset olosuhteet edustavat yllättävän monelle extremeä. Talviajokoulua käytetään myös BMW:n nelivedon, eli xDriven brändäämiseen. Päivän aikana opetellaan ottamaan kaikki hyöty irti tuoreimpiin BMW-malleihin kuuluvasta kuljettajaa avustavasta teknologiasta ja nelivedosta. Go fast, have fun, be safe… Välillä ajetaan myös ilman avustusta, eli avustavat järjestelmät kytketään pois päältä. Silloin palataan tavallaan reilusti ajassa taaksepäin aikaan, jolloin autot olivat peltiä ja rautaa ja kuljettajat liikkeellä oman osaamisensa ja tuurin varassa. Lukkiutumattomat jarrut sentään palvelevat kaikissa harjoituksissa. Harjoitusradalla oppia ajetaan perille täsmäharjoitusten avulla. Tahtipuikkoa heiluttaa Kankkusen koulutustiimi. Perusperiaatteena on se, että tuntumaa haetaan rauhassa ja vaativuustasoa nostetaan vähitellen. Radalla on lupa pitää myös hauskaa, mutta kouluttajat korostavat, että liikennetilanteisiin kaikkea rata-ajossa saatua oppia ei voi suoraan soveltaa. Vahvasti yksinkertaistettuna marssijärjestys jäällä on se, että kuljettaja näyttää autolle suuntaa, eli sen minne halutaan mennä, ja teknologia avustaa kuljettajaa tavoitteeseen pääsemisessä. Aivan näin yksinkertaista liukkaalla ajaminen ei käytännössä kuitenkaan ole. Abs-jarruilla jarruttaminen vaatii ronskit otteet. Kevyellä painalluksella jarruttavat vain etujarrut. Täysjarrutuksessa poljinta on painettava lattiaan tiukemmin ja pidettävä poljin pohjassa. Tekniikkaan on uskallettava luottaa, sillä höyhenen kevyellä otteella vauhti ei hidastu ajoissa, eikä hätäjarruavustin herää. Muutaman maantienopeuksista tehdyn toiston jälkeen on selvää, että jarrutuksia ja väistöjä ei voi harjoitella yhtä tehokkaasti missään muualla kuin radalla. Kaarreajossa nelivedolla ajetaan tasaisesti pehmeällä pintakaasulla, ei pumppaamalla. Vauhti hidastetaan sopivaksi ennen kaarretta. – Varsinkin tiukempi jarrutus tehdään suorilla renkailla ja hyvissä ajoin ennen mutkaa. Kaarteeseen tullaan hiljaa ja kaasua painetaan vasta kun on varmistuttu keulan ohjautuvuudesta, ajokouluttaja Ari Tella muistuttaa. Kun painopiste siirtyy kaarteen ulkopuolisille renkaille, voi jalan laskea kaasulla kevyesti kohti lattiaa. Ratti- ja kaasupolkimella on syytä työskennellä aktiivisesti pitoa tunnustellen, sillä radan kunto ei ole identtinen kurvista toiseen. Kaarre pyritään ajamaan läpi tasakaasulla ja ohjaamalla. Mutkan auetessa löylyä lisätään asteittain. Näin ainakin teoriassa. Käytännössä oppien omaksuminen vaatii toistoja, mutta päivän edetessä ajaminen sujuvoituu myös käytännössä. Avustus puuttuu pikkuvirheisiin yllättävän hienovaraisesti ja auto kääntyy kerta toisensa jälkeen kaarteen mukaisesti ilman pelkoa sivuluisusta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Portaaton jako BMW:n neliveto on jatkuva. Lähtökohtaisesti voimaa jaetaan suhteessa 60:40 taka-akselin hyväksi, mutta tilanteen niin vaatiessa, keskittää järjestelmä koko vääntömomentin vaikka yhdelle renkaalle, toki vain hetkellisesti. Vääntömomentin vaihtelu akselistojen välillä auttaa säilyttämään pidon vaihtelevissa olosuhteissa. BMW:n strategia nelivetojärjestelmän kehittelyssä on ollut perinteisen takavedon parhaiden puolien jatkojalostus. Paketin pohjalla on siis täsmällinen ohjattavuus ja tuntuma, vakaa kaarrekäyttäytyminen ja vetävän voiman sekä ohjauksen selkeä erottaminen. Auton dynaaminen ajovakauden valvonta (DSC) herää henkiin heti kun vetoa täytyy ohjata muualle. Tyypillisesti näin käy huonoissa ajo-olosuhteissa. Järjestelmä tunnistaa yli- tai aliohjautumisen g-voimia mittaavien sensorien ja pyörintänopeustunnistimien avulla ja vertaa niitä ratin ja kaasupolkimen asentoon. Pika-analyysin jälkeen voimaa jaetaan silmänräpäyksessä etu- ja taka-akselille tarpeen mukaan. Täsmäjako turvaa maksimipidon ja auttaa kuljettajaa säilyttämään halutun suunnan tai kääntämään autoa. Teoria toimii myös käytännössä. Ainakin harjoitusradalla auto etenee vakaasti kuin juna, vaikka alla on vakiorenkaat ja alusta vaihtuu jäästä lumeen ja sohjoon. Paluu vakioasetelmaan 60:40 tapahtuu yhtä nopeasti ja kuljettajan sitä huomaamatta. xDrive-nelivetoa ohjataan elektronisesti, eli se keskustelee suoraan auton ajotietokoneen kanssa. Voima jakautuu ennakoivasti ajonvakauden valvonnan tuottaman tilannetiedon mukaisesti. Kilpailevilla merkeillä, kuten Audilla ja Mercedes-Benzillä, käytössä olevat järjestelmät ohjautuvat mekaanisesti ja vaativat pyöriltä luistoa tai eri pyörintänopeutta aktivoituakseen. Ilonpilaaja vai ei? Ratahuvittelun näkökulmasta DSC on ilonpilaaja. Se tappaa aliohjauksen, sutimisen ja luisut lyhyeen. Jos kuljettaja yrittää väkisin jatkaa järjestelmän näkökulmasta järjetöntä ajoa, se tappaa vauhdin. Silloin kaasupoljinta polkemalla kiihtyy vain kuljettaja. Järkinäkökulmasta arvioituna DSC on xDrive:n pelinrakentajana erittäin onnistunut. Etenemiskykyä riittää ja herkälle viritetty elektroniikka puuttuu ongelmiin ennaltaehkäisevästi. Osaa nelivetoasiakkaista ilahduttanee se, että vauhdikkaampaa ajoa varten vakautta valvovan järjestelmän saa kytkettyä pois päältä osittain tai jopa kokonaan. Teksti ja kuvat: Antti Hentinen Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 23.6.2026 Hyötyajoneuvot Stellantiksen hyötyajoneuvokokoonpano laajenee – kuljettajalle käytännöllisempi ja jopa 3000 euroa halvempi 22.6.2026 Esittely Uudistuva Renault Megane kätkee paremman akun muotoilulla 19.6.2026 Ajoneuvot Auton turvajärjestelmät: miten selviää Škoda Elroq tarkasta syynistä? 18.6.2026 Ajoneuvot Audi A6 on jälleen sovitettu kaikille teille – uusi, levee A6 Allroad tulee saataville lataushybridinä tai V6-dieselinä 18.6.2026 Konsepti Onko tässä tuleva täyssähkö M3? – i3:n isosisko ajaa BMW M:n sähkön aikakaudelle 17.6.2026 Ajoneuvot Tältä näyttää Suomessa ensikertaa piipahtanut Scania Irizar PHEV 16.6.2026 Ajoneuvot Diesel tekee paluun – pyöreitä täyttävä Citroën Berlingo saa kokoonpanoonsa dieselversion 16.6.2026 Ajoneuvot Patrialta kolme mielenkiintoista ajoneuvouutista saman päivän aikana 16.6.2026 Uutinen Jäikö jalkapallon maailmanmestaruuskisojen liput saamatta? – Kia tarjoaa jalkapallofaneille ilmaista turnausfiilistä Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 22.6.2026 Lentokoneet Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa! 22.6.2026 Koeajo Maistiainen: Renault 4 Plein Sud – katto auki täältä tulee hauki 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa 21.6.2026 Matkailu Saarenmaan valtit – kivilampaat, Tõll-jätti, pionit ja katajasiirappi 22.6.2026 Lentokoneet Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa 17.6.2026 Koeajo Dacian pysyvä päätös vaihtaa perinteinen kardaanineliveto sähkömoottorilla toteutettuun automaattivaihteiseen tuntuu sokeeraavammalta paperilla kuin maastossa 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa! 19.6.2026 Päivän kuva Tunnistatko auton tästä poistoilmaventtiiliksi naamioidusta polttoaineen täyttöaukosta? 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä 3.6.2026 Liikenne Onko tässä Suomen sekavin liikenneympyrä?