Ajoneuvot Huutokauppahelmet 15.8.2020
Huutokauppahelmet – BMW M1 Procar
Vain 54 kappaletta valmistettu BMW M1 Procar edustaa kiilamuodollaan ja keskimoottorillaan 70-luvun kilpa-autojen haluttavuuden kärkipäätä.
Baijerilaismerkin ensimmäisen keskimoottoriauton kilparadoille tarkoitettu versio BMW M1 Procar on vain 54 kappaletta koskaan rakennettu erikoisuuus. Sen hienous piilee silti osin katuauton kehitystaustassa ja erityisyydessä. Moottorin Huutokauppahelmet-juttusarja jatkaa viime viikon Ferrari Daytonan aloittamaa kilpa-autoteemaa.
M-mallisarja omaa tänä päivänä mielettömän maineen myös BMW-harrastajien ulkopuolella, mutta mallimerkinnän tarina alkoi keskimoottorisella superautolla vuonna 1978. Tarinan mukaan mallin taustalla oli silloinen BMW Motosportin pomo Jochen Neerpasch ja hänen pakkomielteensä onnistua ohittamaan naapuriosavaltion urheiluautomahti Porsche kilparadoilla.
Päihitettävänä oli Porschen malliston 934 ja 935, mutta ei suinkaan jälkimmäisen juttusarjassamme vieraillut uusi versio vaan alkuperäinen 70-luvun malli. BMW vastasi keskimoottorirakenteella ja apua haettiin Italiasta, jossa Lamborghinin legendaarinen Gian Paolo Dallara otti työkseen kehittää Giorgetto Giugiaron muotoilemalla lasikuitukuorella päällystetyn putkirunkorakenteen.
Tämä pitkälti Italiassa suunniteltu kori sai BMW Motorsportin parasta osaamista edustaneen neliventtiilitekniikalla kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla ja läppärungoin varustetun vapaasti hengittävän kuusisylinterisen rivimoottorin. Tuo moottori tuotti 273 hevosvoimaa viisipykäläisen ZF:n valmistaman manuaalivaihteiston kautta takapyörien ihmeteltäväksi. Pitoa auttoi tasauspyörästön luistonrajoitin.
Vaikka sääntömuutoksien takia tuota aiemmin mainittua mittelöä ei koskaan nähty valmisti BMW 453 kappaletta homologaatiomallia (Group 4). Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän, vaan Neerpasch istui tuopposen ääreen Max Mosleyn kanssa kehittääkseen oman sarjansa. Jos ei saa leikkiä muiden kanssa, on paras piirtää oma hiekkalaatikko.
Syntyi yhden merkin, ja itse asiassa mallin, Procar-sarja. Tuossa sarjassa vieraili myös viisi nopeinta Formula 1 -kuljettajaa, joten näkyvyys oli sillä taattu. Luonnollisesti myös näitä autoja viilattiin tätä varten.
BMW M1 Procar -autoja valmistettiin ensimmäisessä erässä 25 kappaletta Procar-sarjaa varten ja ne saivat muun muassa jatkokehitetyn 470-hevosvoimaisen moottorin sekä lisäsiivin varustetun ja levitetyn korin. Yhteensä tehtaalta valmistui 54 yksilöä vuoden 1981 tuotannon loppuun mennessä.
Jos mietimme eri valmistajien halutuimpia kilpa-autoja tulee mieleen esimerkiksi Ferrari F40 LM, Mercedes-Benz’s CLK GTR, sekä Porsche GT1. Baijerin vaakunan osalta BMW M1 Procar kuuluu kiistatta samaan joukkoon kiilamaisine keskimoottorimuotoineen.
1980 BMW M1 Procar – RM Sotheby’s
Lompakon voi palauttaa otsalta takaisin takataskuun, sillä tämä BMW M1 Procar on jo myyty. Alkuperäinen hinta-arvio 600 000 – 800 000 dollaria ylittyi sekin. Huutokauppahelmen lopullinen myynti-hinta oli 830 000 dollaria eli noin 700 000 euroa.
Yhdysvaltoihin IMSA GTO -sarjaan tilattu runkonumeron 1195 BMW M1 Procar oli 36. tehtaalta valmistunut yksilö. Sen ensiesiintyminen nähtiin huhtikuussa 1981 Kaliforniassa ajetussa 6-tunnin Toyota Grand Prixissä kilpanumerolla #67, jossa se sijoittui luokassaan pronssisijalle. Laguna Seca taltutettiin vielä samana vuonna yhtä sijaa paremmalla luokkatuloksella ja kausi kulki samansuuntaisesti koko loppuvuoden ajan.
Seuraavanakin vuonna sillä kierrettään samaa sarjaa, mutta kilpailukyky oli jo heikentynyt selvästi. Tuloksena oli kolme palkintopallisijoitusta seitsemästä osakilpailusta ja tuon jälkeen runkonumero 1195 sai siirtyä eteenpäin. Sillä ajettiin IMSA GTO -kilpailuja vielä jonkin aikaa.
Franco Sbarro osti auton vuonna 1987 Sveitsiin ja se säilyi hänen omistuksessaan 13 vuoden ajan. Se kulki omistajanvaihdosten myötä Norjan kautta takaisin Sveitsiin. Vuosien 2006 ja 2009 välillä suoritettiin kattava entisöinti sekä tekniikan että ulkonäön osalta.
Tämän jälkeen autolla on ajettu muun muassa 2010 Le Mans Classic, 2010 Silverstone 1000 Kilometriä ja 2011 Spa Classic. Tästä eteenpäin tämä kyseinen yksilö on kiertänyt tasaisen epätasaisesti erilaisia klassikkokilpailuita Euroopassa. FIA-passin auto sai vuonna 2017, joten nyt se kelpaa lähtöviivalle moniin maailman maineikkaimpiin tapahtumiin.
Kyseessä on upea auto hyvin dokumentoidulla historialla ja se tarjoaa upeita mahdollisuuksia nauttia vanhan ajan vauhdintunteesta monilla moottoriradoilla kilpailuiden muodossa. Toivotamme isosti onnea uudelle omistajalle.
Teksti: Henri Posa, Kuvat: Tim Scott/RM Sotheby’s, Lähde: RM Sotheby’s
