Koeajo: Honda Civic 1.0 VTEC Turbo Elegance – Jälleen hiukan erilainen

Uusi Honda Civic irtautuu edeltäjänsä asettamasta muotista tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Hyvää: ajettavuus, tilat, ominaisuudet. Huonoa: automaattivaihteiston toiminta.

Hondan klassikkomalli Civicin uusi sukupolvi on japanilaisvalmistajalle melkoinen tuotekehityspanostus. Valtaisan tuotekehitysponnistuksen taustalla on ollut ajatus, että maailmanlaajuisesti myytävä Civic olisi vihdoin samanlainen kaikilla mantereilla. Kehityksen painopisteeksi valittiin Eurooppa, sillä yhtiön mukaan eurooppalaisten vaatimusten auto myy muuallakin.

Uutukaisen ulkomuoto on raikkaasti kulmikkaan pyöreä. Mittasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi, sillä uusi Civic on 13,6 senttiä pidempi, 3 senttiä leveämpi ja 2 senttiä matalampi kuin edeltäjänsä. Yli 4,5 metrin pituus on melkoinen C-segmentin autolle, mutta ideana lienee olla hiukan kilpailijoita tilavampi kookkaammalla autolla.

Edessä tilaa onkin mainiosti ja matalammalle sijoitettu penkki helpottaa pidempien kuljettajien elämää. Vastapainoksi bensatankki on siirretty takapenkkien alle. Takapenkin tilassa ei ole moitittavaa, mutta Hondan Magic Seat -tekniikka on jäänyt historiaan. Tavaratilaa on segmentille komeat 478 litraa ja sieltä löytyy myös nerokas sivuttain vedettävä tavaratilan peite.

Viisastun salaa

Hondamaiseen tapaan auto on täynnä pieniä teknisiä ratkaisuita, joita kuluttaja ei juuri huomaa. Merkittävästi jäykempi kori mahdollistaa paremman ajettavuuden ja mukavamman jousituksen, osa puslista on täytetty hydraulinesteellä lempeämpää matkantekoa varten, taka-akseli on saanut monivarsituennan ja yhtiö on huolehtinut turbomoottoreiden lämmönhallinnasta melkoisesti.

Pääpainona on kuitenkin ollut ajettavuus. Uusittu ohjaus on hiukan kevyt ja tunnoton, mutta se on luontevan progressiivinen. Iskunvaimennuksessa Honda on saavuttanut hyvän balanssin mukavuuden ja jämäkkyyden välillä, joten varustelistan mukautuva iskunvaimennus on lähinnä tårta på tårta.

Hondan uudet 1,0- ja 1,5-litraiset VTEC Turbo -moottorit ovat sopivan sitkeitä alakierroksilla, äänen muistuttaessa kihinää, mutta todella eloon ne heräävät kierrosten myötä. Tuolloin luvassa on innostunutta pörinää ja hyvää etenemistä. Arkikäyttöön riittää 129-hevosvoimainen 3-sylinterinen mainiosti ja 4-sylinterinen 182-hevosvoimainen 1,5-litrainen on jo suorastaan sporttinen, ainakin erinomaisen käsivaihteiston yhteydessä. Päivitetty CVT-automattivaihteisto käyttäytyy aiempaa paremmin, mutta tuntuu silti hukkaavan tehoja.

Valoautomatiikka vakiona

Erikoisesti Civicin varustetasot riippuvat moottorivaihtoehdosta. Litraisen yhteydessä tarjolla ovat Comfort, Elegance ja Executive, joista keskimmäinen osoittautunee myydyimmäksi. 1,5-litraisen kohdalla varustepaketit ovat Sport, Sport Plus sekä Prestige. Sensing-turvavarustepaketti on kuitenkin aina vakio, sisältäen muun muassa hätäjarrutusavustimen jalankulkijatunnistuksella, mukautuvan vakionopeudensäätimen sekä liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän.

Matkustamossa kojelautaa hallitsee useimmiten 7-tuumainen Honda Connect -navigaattori, joka juttelee mukavia älypuhelinten kanssa. Mittariston pihvinä toimii isohko värinäyttö, jonka ympärille merkkivalot ja apumittarit on ryhmitelty. Sisustan materiaaleissa vallitsee tasapainoinen edullisuus, joskin perusverhoilu on juuri arveluttavasti karhean puolella.

Kymmenes Honda Civic saapuu Suomeen huhtikuun tienoilla, sedanin, dieselin ja Type R:n liittyessä mallistoon myöhemmin. Suomessa suosittua farmaria ei tulla näkemään. Hinnoittelu varmistuu keväämmällä Hondan maahantuojamuutoksen selkiytyessä.

Pieni erilaisuus antaa Honda Civicille jälleen hyvät eväät kilpaillussa segmentissä pärjäämiseksi.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen