Koeajo: Honda Civic e:HEV – järkähtämättä kohti parempaa
Jos Honda Civic olisi näyttelijä, olisi se Clint Eastwood. Kilpailijoiden uhratessa tuttuja mallinimiä sähkön ja crossoverin alttarille pitää Hondan peruskivi kiinni siitä, missä se on hyvä. Hyvää: ajettavuus luokassaan, tilat, parannukset. Huonoa: vain yksi voimalinjavaihtoehto.
Vuonna 2017 Barcelonassa esitelty Honda Civic on väistynyt ja mallipolven vaihdos suoritetaan nyt Madridissa. Yhdestoista Honda Civic on tuttuun tapaan kehitysversio edellisestä mallista, joten kehitystyötä ei ole aloitettu täysin puhaalta pöydältä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Honda olisi viilannut jokaista yksityiskohtaa autossa.
Katumaasturibuumien ja täyssähköjen keskellä Honda Civic vaikuttaa suorastaan perinteiseltä C-segmentin autolta. Škoda Octavian tavoin auto on kasvanut jo turhan isoksi segmenttiinsä, mutta auttaa tilavertailussa kilpailijoihin. Akseliväli on kasvanut 35 mm, mutta peräylitystä on lyhennetty 20 mm.
Sulavampi ja sopivampi
Edellisen mallipolven siipeily on vaihtunut sulavampaan ilmeeseen. Takana takaluukun vaihtuminen muoviseen on samalla pienentänyt luukun saranat, joita ei tarvitse enää kätkeä spoileriin. Kattolinja on madaltunut, mutta samalla konepelti ja vyötärölinja on tuotu alemmas näkyvyyttä ajatellen. Pakoputketkin ovat perinteisemmin varusteversioon katsomatta.
Myös sisustassa on siistitty linjoja urakalla. Aiemmin hiukan möhkösti integroitu kosketusnäyttö on siirretty omiin kehyksiin kojelaudan päälle. Sijoittelulla ylös-alas-liikettä on vähennetty ja samalla ilmastoinnin suuttimille on jäänyt yhtenäinen rivi. Honda on optimoinut jopa suojaritilän takana suutinten muotoa, jotta ilma leviäisi jatkossa tasaisemmin eikä pistemäisesti. Ilmastoinnin konsoli on säilynyt omanaan, eli japanilaismerkki uskoo fyysisiin painikkeisiin tietyissä toiminnoissa. Sama pätee vaihteistoon.
Kosketusnäyttö on yhdeksän tuumaa ja järjestelmä on tuttu muista Honda-malleista, eli se hoitaa perustoiminnot mukisematta ja tarjoaa myös tuen älypuhelinpeilaukselle. Varustetasosta riippuvat mittaristoversiot ovat hyvin samankaltaiset ja oleelliset tiedot esitetään selkeästi.
Etuistuimilla tilaa on hyvin ja kuljettajan työpisteeltä on hyvä näkyvyys eteenpäin. Takaistuimilla polvitilaa on hyvin, mutta joukon pisimmän kannattaa pyrkiä etuistuimille pääntilan vuoksi. Syystä tai toisesta kangasverhoilu osoittautui pikavertailussa paremmaksi vaihtoehdoksi.
Tavaratilaa on 404 litraa ja tavaratilan muoto on kohtuullisen hyvä. Hattuhylly on edellisen Civicin tavoin yhdistelmä takaluukkuun kiinnitettyä verhoa ja irroitettavaa rullaverhoa. Takaistuimet ovat kaadettavissa perinteisesti, sillä Civicissä bensiinitankki ja hybridijärjestelmän akku estävät Magic Seats -takaistuimet.
Hybridi, mutta ei hymytön
Hondalle hybridivoimalinja on järkevä ratkaisu ainoaksi vaihtoehdoksi Euroopassa. Suorasuihkutusmoottorilla ja uusilla sähkökomponenteilla päivitetty i-MMD-hybridijärjestelmä yhdistää aiemman 1,0-litraisen turbokoneen kulutuksen, 1,5-litraisen turbokoneen tehon ja dieselin väännön. Hybridissä 2,0-litrainen Atkinson-syklin vapaasti hengittävä bensiinimoottori toimii useimmiten generaattorina autoa liikuttavalle sähkömoottorille. Maantienopeuksissa (80+ km/h) auto voi kuitenkin siirtyä “suoravetoon” polttomoottorilta etupyörille.
135 kilowatin teho riittää jo perus-Civicissä melko ripeään etenemiseen. Honda on kiinnittänyt huomiota myös ajettavuudesta tunnetun auton luonteeseen, joten rivakassa kiihdytyksessä polttomoottori suorittaa virtuaalivaihtoja ylöspäin, muistuttaen pidemmillä mutkapätkillä Fast and Furiousia. Moottorin äänikin on arkiautoksi kohtuullisen soinnikas.
Yhdessä parannetun sähköisen ohjaustehostimen, jäykistetyn korin, päivitettyjen puslien ja uudelleenhiotun jousitusgeometrian kanssa Honda Civic onkin kevyesti pätevä ajokki mutkaisilla tieosuuksilla. Ohjauksessa on jopa hienoista tunnokkuutta. Toisaalta auto on vähemmän kulmikas ohjattava maantiellä.
Polkimista mieleen jäivät parhaiten jarrut, jotka ovat hyvät ja lineaariset, mutta polkimen liikkeen alkuosassa ei ole juurikaan “tyhjää”. Alusta on napakanpuoleinen, mutta hyvä iskunvaimennus pitää auton liikkeet kontrollissa ilman turhaa ryskytystä. Säädettävät iskunvaimentimet jäävät pois mallistosta, sillä tehdas on nyt tyytyväinen yhteen ratkaisuun. Honda uskoo autonsa ajettavuuteen sen verran, että kookkaamman vannekoon mukana tulevat Michelin Pilot Sport 4 -renkaat.
Rauhallisemmassa sekalaisessa taajama-ajossa Honda Civic e:HEV menee alle 4,5 litralla per 100 km. Sekään ei ole huono suoritus autolta, jota ei voi ladata. Lopullisempi arvio kulutuksesta, jousitusmukavuudesta ja rengasmelusta täytyy jättää kotimaisemiin. Honda Sensing -turvavarustepaketti on päivitetty ja hybridijärjestelmää varten autossa on muutama nokkela toiminto.
Hondan luonne paljastuu hyvin yhtiön listatessa kohteita, joissa uuden Civicin painoa on saatu kutistettua. Alumiinisen konepellin lisäksi osa hybridin johtosarjasta on muutettu alumiiniseksi, säästäen painoa kupariin verrattuna. Hybridin akustakin on säästynyt kilo.
Suomeen kesällä
Suomessa uusi Honda Civic nähdään syksyn lähestyessä ja hintatiedot ovat vielä tätä kirjoittaessa auki. Varustetasoja on kolme (Elegance, Sport, Advance) ja voimalinjavaihtoehtona aina e:HEV-hybridiversio, joten mallisto on melko yksinkertainen.
Honda Civic on pysynyt uskollisena itselleen jopa hybridiaikana ja crossovereiden trendikaudella. Jos etsintä kohdistuu perinteiseen C-segmenttiläiseen, kannattaa malli pitää mielessä.
Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen
